Vuonna 1917 tamperelainen Arvi Hauvonen kiinnostuu radiosta
Arvi Hauvonen, kauppiaan poika Eurajoelta, kiinnostui kipinälennättimestä ollessaan Rauman lyseossa. Koulunsa päätettyään Hauvonen muutti Tampereelle ja pääsi Lokomon sähköosastolle harjoittelijaksi. Myöhemmin hän sai insinöörikoulutuksen Tampereen Teknillisessä opistossa. Opistosssa oli viranomaisilta salaa rakennettu radioasema, jolla suoritettiin lähetyskokeita ja kuunneltiin ”eetterissä liikkuvia aaltoja”.
”Eetterissä” liikkui tuolloin laivojen ja maa-asemien sähkötystä (morsetus). Myös musiikin ja puheen lähettämistä oli jo hieman kokeiltu.
Mitä on radioeetteri?
Valoeetteri oli useiden fyysikoiden 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa kannattama oletus kaikkeuden täyttäväksi sähkömagneettisen säteilyn väliaineeksi. Nimityksen antoi James Clerk Maxwell, joka aikalaistensa tavoin ajatteli, että valon eteneminen vaatii väliaineen. Niinpä radioaalloillakin piti olla joku aaltoja auttava, ehkä jopa kannatteleva väliaine, radioeetteri.
Mitä on gramofonimusiikki?
Gramofoni on äänentallennuksen historian alkuvaiheessa käytetty mekaanisesti ilman sähköistä vahvistusta toimiva levysoitin. Gramofonin levylautasta pyörittää kammella viritettävä jousikoneisto, ja äänen vahvistaa äänirasia, jonka neula on terästä. Äänirasiassa syntyvä ääni vahvistetaan siihen liitetyllä torvella, joka on yleensä puuta tai peltiä. Katso YouTube-video gramofonista.
Ensimmäiset levyt olivat kooltaan 5- ja 7-tuumaisia ja ääniraita oli vain toisella puolella. Myöhemmin levykooksi vakioitui 10 tuumaa eli 25,4 senttiä, jotka pyörivät 78 kierrosta minuutissa. Ääniraita oli levyn kummallakin puolella. Levyn hurjasta kierrosnopeudesta johtuen siihen tallentui puhetta tai musiikkia vain muutamia minuutteja.
Keväällä 1923 tamperelainen Arvi Hauvonen rakentaa radiolähettimen ja aloittaa lähetyskokeilut Kuljun Ahostenjärven rannalla
Tamperelainen Arvi Hauvonen rakensi Leo Lindellin ohjeiden mukaisen lähettimen ja teki keväällä 1923 lähetyskokeiluja Kuljun Ahostenjärven rannalta. Aluksi Hauvonen käytti yhdellä lähetinputkella toimivaa 2,5 watin tehoista lähetintä, sittemmin tehoa nostettiin ottamalla käyttöön toinenkin lähetinputki, jolloin lähetysteho nousi viiteen wattin. Nimeä tällä kokeiluasemalla ei ollut, vaan Hauvonen käytti omaa radioamatööritunnustaan 3NB.
Kesällä 1923 Hauvonen aloitti puheen ja musiikin läheyskokeilut. ”Kesällä 1923 siirrettiin asema noin 3 km. päässä linnuntietä Tampereen kaupungista, toisella puolella Pyhäjärven olevaan Lepolan huvilaan, josta käsin kokeiluja edelleen jatkettiin yhdessä insinööri-teknikko Lauri Tiitolan kanssa, korottamalla aseman tehoa 10 vattiin, jolloin kaupungissa olevilla vastaanottokoneilla voitiin erinomaisesti kuulla lähetysasemalta välitettyä gramofoninsoittoa”, kertoo Langaton-lehti 1.1.1924.
Lepolan huvila oli radiolähetyksiä ajatellen hieman liian syrjäinen paikka. Arvi Hauvonen ryhtyi insinööri Lauri Tiitolan tiedustemaan Tampereen kaupungilta parempaa, mahdollisimman korkealla sijaitsevaa, paikkaa radioasemalle. Tälläinen löytyikin sitten puhelinosuuskunnan yläkerrasta akku- ja generaattorihuoneen eteisestä. Näin sai silloinen amatööriasema 3NB ensimmäiset toimitilansa.
Tampereen Radioyhdistys perustetaan 1.10.1923
”Ensi maanantaina (1.10.1923) pidetään täällä huomattavan yhdistyksen perustava kokous, nimittäin Tampereen radioyhdistyksen, jota varten radioalan harrastajia kohotetaan miehissä saapumaan Villensaunaan klo puoli 7 illalla mainittuna päivänä. Radiosähkötys ja radiopuhelin alkaa jo olla jokaiselle tunnettu kuulemalta, mutta paljon on myöskin sellaisia, jotka haluavat siitä jotain tietää käytännössäkin. Heitä varten on nyt yhdistys tekeillä myös tänne Tampereelle. Kokousta ei senvuoksi saa laiminlyödä, vaan on jokaisen radioharrastajan saavuttava”, sanoo Maaseudun Sanomat 28.9.1923.
1.10.1923 perustettiin Tampereen Radioyhdistys, joka aina Yleisradion perustamiseen asti myi radiolisessejä (radiolupia) asemansa lähetysten kuuntelua varten. Parhaimmillaan Tampereen Radio sai maksun kahdelta tuhannelta ihmiseltä. Saadut maksut eivät riittäneet kattamaan aseman kuluja ja moni kuunteli asemaa ”salaa”.Katso Tampereen radion kalustoa -filmi Ylen Areenasta. Filmissä nähdään 1920-luvun hienonta tekniikkaa. Se näyttää nykyajan silmin varsin kotikutoiselta ja alkeelliselta.
Tampereen radio aloitti lähetyksensa 1.11.1923
3NB Tampere, Tampereen radio aloiti lähetyksensä 1. päivä marraskuuta 1923 Tampereen Puhelinosuuskunnan talon ullakolta, osoitteessa Hämeenkatu 26. Aseman lähetysantenni sijaitsi noin 30 metrin korkeudessa ja lähetystehoa oli 20 wattia. Tässä vaiheessa asemaa voitiin kuunnella kide- ja putkivastaanottimilla koko kaupungin alueella ja putkikoneilla pitkällä kaupungin ulkopuolellakin.
Tampereen Radio lähetti ohjelmaa keskiviikkoisin, perjantaisin ja lauantaisin klo 19 – 22 sekä sunnuntaisin 18 – 20. Ohjelmistossa oli gramofonimusiikkia, puheita, esitelmiä, torvisoittoa ja elävää musiikkia läheisestä ravintolasta ja elokuvateatterista.
Kaikki 1920-luvun radio-ohjelmat oli suoria lähetyksiä. Ohjelmissa esiintyivät akateemiset ja tietäjät esitelmineen, paikalliset muusikot, kuorot ja iltaisin kuultiin paljon elävää musiikkia ravintola- ja teatteriorkesterien esittämänä.
Tampereen radion ensimmäinen julkinen radiokonsertti 23.12.1923
Tamperelainen Aamulehti uutisoi tästä uudesta tamperelaisesta ihmeestä numerossaan 23.12.1923. ”Nuoren Voiman Liiton vuosikokous ja talvijuhlat vietetään Tampereella ensi tammikuun 5—7 päivinä. Juhlien yhteydessä m.m. NVL:n messut ja ensimäiset julkiset radiokonsertit Tampereella”. ”Messujen yhteyteen samalle koululle järjestää Nuoren Voiman Liiton Radioyhdistys radiokonsertteja, jotka viime talvijuhlilla Helsingissä herättivät suurta huomiota. Radiokonsertit tulevat olemaan ensimmäiset julkiset Tampereella, joten on luonnollista, että ne täälläkin vetävät puoleensa ansaitsemansa huomion. Mainittakoon tässä yhteydessä, että NVL:n Tampereen radiolähetysasema on päässyt yhteyteen useitten muilla paikkakunnilla, esim. Helsingissä ja Turussa olevien NVL;n asemien kanssa.”
Aamulehti 8.1.1924 uutisoi Nuoren Voiman Liiton talvipäivistä: ”Radiokonsertit, joita oli järjestelty messujen yhteyteen ja joista lehdissämme on jo aikaisemminkin mainittu, keräsivät sangen lukuisan kuulijakunnan. Konsertit järjesti insinööri K. A. Hauvonen täällä olevalta lähetysasemalta, joka on parhaita koko maassa. Lähetysasemalla oli NVL:n säveltaiteellisen harrastuspiirin muodostama orkesteri esittämässä musiikkia”.
Tampereen Radion lähetin- ja studiolaitteita vuonna 1924
”Villensaunassa soitti iltaisin italialaisen viulistin Gennaro Romanon orkesteri ja Scalassa puolestaan mykkäfilmien taustalla oma orkesterinsa. Valinta musiikista tehtiin radioasemalla: radiolähettimen vieressä oli kolmiasentoinen kytkin, jolla valittiin radioitavaksi se orkesteri, joka kulloinkin sattui soittamaan. Pian asemalle saatiin vieraiksi myös laulajia, jotka lauloivat mikrofoniin ilman säestystä. Musiikin lisäksi alkuaikojen lähetyksissä kuultiin myös ääneen luettuja kirjoja sekä erilaisia esitelmiä”.
”Aseman energia on 20 vattia eli tavallisen luvan kaksinnus ja kuuluu asema, tamperelaisten ilmoituksen mukaan 60-75 km päähän. Konsertteja välitetään keskiviikkoisin, perjantaisin ja lauantaisin klo 7-9 ja sunnuntaisin 6-8 illalla n. 300 m:n aaltopituudella. Olisi mielenkiintoista tietää, onko kukaan Helsingissä kuullut tätä ainutlaatuista asemaamme.”, kysyy Suomen Kuvalehti 9/1924.
Näin aikoina kahvila ja ravintola Villensaunassa (osoite Hämeenkatu 26, Tampere) oli kaksi päivittäistä konserttia. Kahvikonsertti klo 13-15 ja iltakonsertti klo 19-23. Musiikkina saatettiin kuullaan laulua, jazz- ja klassista musiikkia jota esittävät jo mainitun Gennaro Romano lisäksi mieskuoro Laulajats, tirolilaisparikunta jodlaavat Liesl & Franzl Gessinger, jazz-muusikot Joe ja Eva Farren sekä Mr. Jazz. Myös monia taikureita ja tanssipareja oli esiintymässä, kuten mm. tanssipari Rothenburg-Houiblon jotka esittävät espanjalaisia tansseja.
Pariisin olympialaisten aikaan kesällä 1924 Tampereen radiossa luettiin ääneen Suomen Tietotoimistolta saatuja kisatuloksia.
Tampereen radio kuuluu ympäri Suomen ja jopa Tukholmassa saakka
Valtioneuvosto antoi 16.4.1924 luvan nostaa Tampereen Radion lähetystehon 250 wattiin ja asemaa voitiin sen jälkeen kuunnella 60–75 kilometrin säteellä Tampereesta.
Aamulehti, 17.12.1924 uutisoi: ”Tampereen radio kuuluu selvänä ja tasaisena kaikkialla maassamme. Kaukaisin paikkakunta, mistä asemaa tähän mennessä on ilmoitettu kuullun, on Itämeren eteläosassa 900 km. päässä Tampereelta.
Ne tulokset, joita nuoret teknikkomme ovat Tampereen Radiolla saavuttaneet, ovat menneet vallan yli odotusten kaikissa suhteissa. Huomioonottaen asemalle sallitun korkeimman tehon alhaisuuden verrattuna esim. siihen tehoon, jota radiojoukkojen lähetysasema käyttää, ovat tulokset aivan ensiluokkaiset. Kaikkialta maasta saapuneitten tietojen mukaan on aseman lähetys ollut erittäin selvää ja tasaista, ja on sitä kaukaisimmillakin paikkakunnilla maassamme voitu seurata ainakin yhtä hyvin mutta usein paikoin paremminkin kuin mitään muuta eurooppalaista asemaa puhumattakaan Radiolan ja radiojoukkojen lähetyksistä.
Niinpä kuunnellaan Tampereen Radion lähetystä kovapuhujan avulla niinkin kaukaisilla paikkakunnilla kuin Oulussa, Kemissä, Kuopiossa ja Tukholmassa, joista jokaisesta on ilmoitettu aseman esitysten kuuluneen niin voimakkaina, että niitä voidaan kuunnella useassakin huoneessa. Erikoisuutena sopinee mainita, että Toholammilla, siis lähellä Oulua, eräs kuuntelija ilmoitti yksilamppuisella vastaanottajalla kuulleensa aseman lähetyksen niin selvästi ja puhtaasti, että esiintyjäin hengityskin oli hyvin kuultavissa.”
Radio-ohjelma (3NB Tampere) tänään seuraava: klo 7 Veneskosken kvartetin soittoa, puoli 8 humoristisia juttuja ja kauppaopiston jousiorkesterin soittoa, klo 8 Villensaunan konserttitrion soittoa.
Tampereen Radion ohjelma 9.4.1924
Jumalanpalvelusten radiointi herätti tunteita Tampereella
Aamulehdessä 21.12.1924 keskusteltiin aiheesta: ”Muutamia lausuntoja Tampereen Radioyhdistyksen anomuksen johdosta asettaa radiomikrofonit Johanneksen kirkkoon jumalanpalvelusten radioteitse lähettämistä varten”.
”Tällä hetkellä on päivänpolttavana kysymys kahden mikrofonin sijoittamisesta Johanneksen kirkkoon. jotta siellä annettavia jumalanpalveluksia ja muita hengellisiä esityksiä voitaisiin lähettää radioteitse kaikkien, niidenkin. jotka eivät milloinkaan kirkon ovia avaa kuultavaksi ja nautittavaksi. Sikäli kuin olen kuullut, ei kirkkoneuvostolla enää olisi ollut mitään periaatteessa Tampereen Radioyhdistyksen tätä tarkoittavaa anomusta vastaan, mutta tästä huolimatta on kirkkoneuvosto kuitenkin tullut kielteiseen lopputulokseen.”
Tampereen Radion lähetysasema siirtyi Tammerkosken rantaan
”Joulukuussa 1924 asema siirtyi Tammerkosken rantaan. Lähetysantenni vedettiin Tammerkosken yli kahden talon välille ja radiolähetin sijoitettiin kosken rantaan pieneen, vartavasten rakennettuun mökkiin. Uudelle radioasemalle saatiin hyvät ”sponsorit” ja ohjelmaa pystyttiin lähettämään viitenä päivänä viikossa klo 20-22. Lähetystehoa nostettiin ja Tammerkosken aseman lähetyksiä kuunneltiin ainakin Joensuussa, Kemijärvellä ja peräti Tukholmassa”, kerrotaan Ylen Elävässä Arkistossa.
Tammerkosken yli vedetty antenni oli noin 110 metriä pitkä niin sanottu rysä- eli häkkiantenni. Koska koski oli avoin paikka ilman korkeita rakennusten välisiä esteitä, se tarjosi teknisesti erinomaisen maaston signaalin kuuluvuudelle.
Kuuntele Arvi Hauvosen muistelmia Yle Elävän Arkiston-sivuilta.
Ensimmäinen suora radioselostus syksyllä 1925
Arvi Hauvonen teki syksyllä 1925 ensimmäisen suomalaisen suoran radioselostuksen, kun hän kesken äänilevyjen soiton sai tietää naisen hypänneen Tampereen Tammerkoskeen. Hän keskeytti musiikin ja alkoi selostaa tapausta kuulijoille. Selostuksen ansiosta tapahtumapaikalle kerääntyi tuhansia ihmisiä.
Paikallisesta radioasemasta Yleisradion välittäjäksi
Aseman lähetysteho nostettiin vuonna 1926 500 wattiin, joka takasi laadukkaan kuuluvuuden Tampereella ja lähialueilla. Vuoden 1925 lopulla asema alkoi välittää Suomen Radioyhdistyksen ja syksystä 1926 alkaen Helsingistä Yleisradion ohjelmaa, jota välitettiin Tampereelle puhelinlinjoja pitkin. Vuodesta 1928 alkaen Tampereen Radio välitti yksinomaan Yleisradion ohjelmaa.