Radiohäirintä ennen ja nyt

Radiohäirintäasema 602, Tallinna - former radiojamming station 602, Tallinn, Estonia. Photo: Raimo Mäkelä. Klikkaa isommaksi, Click to open. — Radiohäirintäasema 602, Tallinna – former radiojamming station 602, Tallinn, Estonia. Photo: Raimo Mäkelä. Klikkaa isommaksi, Click to open.

Radiohäirintä on tehokas tapa manipuloida tiedonkulkua ja kontrolloida väestöä. Se on ollut kylmän sodan aikoina ja on edelleenkin tärkeä työkalu totalitaarisissa valtioissa ja konfliktialueilla.

Mitä on radiohäirintä?

Radiohäirintä on tarkoituksellista toimintaa, jonka tarkoituksena on estää tai vaikeuttaa tietyn radiolähetyksen vastaanotto. Tämä tehdään lähettämällä samalla taajuudella häiritsevää ääntä tai muuta signaalia, joka peittää alkuperäisen lähetyksen.

Historia: Kylmän sodan aikana radiohäirintää käytettiin laajasti rautaesiripun takana, jotta estettäisiin ihmisten pääsy länsimaisten radioasemien lähettämiin uutisiin ja muihin ohjelmiin. Nykyäänkin radiohäirintää käytetään yhä, kuten Kiinan tekemät häirinnät Voice of Hope -kanavan lähetyksiä vastaan.

Itäblokin maat häiritsivät läntisiä radioasemia

Kylmän sodan aikana yritykset murtaa kommunistihallitusten tiedotusmonopolia radiolähetysten avulla kohtasivat Itä-Euroopan rautaesiripun toisella puolella voimakasta vastustusta. Tämä vastarinta ilmeni yleensä häirintälähetyksinä, joiden tarkoituksena oli rajoittaa ihmisten mahdollisuuksia kuunnella ulkomaisia radiokanavia, erityisesti BBCtä, Voice of Americaa, Deutsche Welleä, Vatikaanin radiota, Radio Libertyä sekä Radio Free Europea (RFE).

Erityisesti lyhytaaltoalueella tapahtuvaa tarkoituksellista häirintää toteuttivat paikalliset häirintäasemat suurissa kaupungeissa ja taajamissa. Maaseudulla häirintä oli yleensä vähäisempää. Lyhytaaltolähetysten teknisten ominaisuuksien vuoksi Itäblokin valtiot tekivät yhteistyötä signaalien häirinnässä, ja Tsekkoslovakia, Bulgaria, Puola, Romania, Unkari ja Neuvostoliitto koordinoivat tätä toimintaa 1950-luvun alusta lähtien.

Puola lopetti paikallisen häirinnän vuonna 1956, mutta pitkän matkan lyhytaaltolähetysten häirintä jatkui 1960-luvun alusta 1980-luvulle saakka poliittisen ilmapiirin kylmettyä. Romania lopetti häirinnän kokonaan vuonna 1964, ja Unkari seurasi perässä seuraavana vuonna. Tiettyjä ulkomaisia lähetyksiä häirittiin Neuvostoliitossa, Tsekkoslovakiassa ja Bulgariassa vuoteen 1988 asti.

Radio Free Europe vastasi tähän käyttämällä entistä voimakkaampia lähettimiä, pyytämällä juontajia lausumaan mahdollisimman selkeästi ja toistamalla ohjelmia useita kertoja. Häirinnän tehokkuus vaihteli vuorokaudenajan ja vuodenajan mukaan. Kuuntelijat rakensivat omia erikoisantennejaan tai viettivät viikonloppunsa maaseudulla, missä ulkomaiset lähetykset kuuluivat paremmin.

Mitä olivat Radio Vapaus ja Radio Vapaa Eurooppa?

Radio Vapaa Eurooppa (Radio Free Europe, RFE) ja Radio Vapaus (Radio Liberty, RL) on Yhdysvaltain kongressin rahoittama radio- ja viestintäorganisaatio. Wikipedia kertoo, että ”se lähettää ohjelmaa Itä- ja Kaakkois-Euroopassa, Venäjällä, Kaukasiassa, Lähi-idässä sekä Keski- ja Lounais-Aasiassa yhteensä 27 kielellä, ja sillä on yli 37,2 miljoonaa kuulijaa”.

Kylmän sodan aikana nämä kanavat lähettivät monilla keskiaalto- ja lyhytaaltotaajuuksilla ohjelmia eri puolille Neuvostoliittoa. Radio Vapaa Eurooppa lähetti mm. vironkielisiä lähetyksiä 1990-luvulle saakka.

Jotta riittävä kuuluvuus ympäri Neuvostoliittoa kyettiin takaamaan, oli Radio Free Europella ja Radio Libertyllä useita voimakkaita radioasemia. Filmidokumentissa ”The Most Incredible Challenge” esitellään Saksan Lampertheimin, Espanjan itärannikon Platja de Palsin ja Formosan (nyk. Taiwan) lähettimiä.

”This Is Radio Free Europe”-filmissä taas esitellään tiedonhankintaa, eli ”kommunistien radiolähetysten kuuntelemista”. Radio Free Europen läheti valtaosan ohjelmistaan Portugalin Gloriassa sijainneella lähettimellä.

Tallinnan häirintälähettimet

Empire of Noise -dokumentin ja ”Russian Jammers” -artikkelin mukaan Neuvostoliiton suurimmissa kaupungeissa oli laaja verkosto häirintälähettimiä, joiden tarkoituksena oli estää ulkomaisten radiolähetysten kuuntelu. Tallinnassa näitä häirintälähettimiä oli sijoitettu strategisiin paikkoihin, kuten Luha-kadun varrelle ja Töötuse–Kopli-katujen risteykseen.

Luha-kadun häirintälähettimet:
Luha-kadulla sijaitsi kolme antennimastoa, jotka kannattelivat häirintään käytettyjä antenneja. Näistä mastoista kaksi on sittemmin purettu, ja vain yksi on jäljellä, jota nykyisin käytetään puhelinoperaattorien toimesta. Lähettimet sijaitsivat Tallinnan Teknillisen korkeakoulun tiloissa ja sieltä oli kaapeliyhteys viereisen korttelin antenneihin.

Töötuse–Kopli-katujen risteys:
Toinen merkittävä häirintälähetin sijaitsi tässä risteyksessä, missä nykyisin on huoltoasema ja Rimi-ruokakauppa.

Tallinnassa häirintätoiminta johdettiin Liikenneministeriön rakennuksesta osoitteessa F. R. Kreutzwaldi 12. Tässä rakennuksessa ministeriön henkilökunta kuunteli ulkomaisia radiolähetyksiä neuvostovalmisteisilla Krot-M -vastaanottimilla. Jos lähetyksiä kuului, he antoivat häirintäkäskyn, joka välitettiin lähettimille.

Luha-kadun masto on näkyvissä esimerkiksi Tallinnan satamasta käsin, ja se erottuu selvästi Viru-hotellin vierellä.

Lyhytaalloilla toimineen häirintälähettimen antennimasto kohoaa Tallinnan kattojen ylle. Kuvasta antennimasto löytyy Sokos Hotelli Virun oikealta puolelta, ihan nosturien kupeesta, niiden vasemmalta puolelta. Kuva Raimo Mäkelä.

Miltä radiohäirintä kuullostaa – kuuntele esimerkkejä

Suomen Jahvetti torjuu Neuvostoliiton propagandistin

Toisen maailmansodan aikana radiolähetyksiä käytettiin tehokkaasti propagandan välineenä. Erityisesti Neuvostoliitto käytti tätä menetelmää häiritäkseen ja levittääkseen omaa viestiään suomalaisille. Yksi tunnetuimmista tapauksista liittyy elokuussa 1941 taltioituun lähetykseen, jossa Neuvostoliiton propagandisti Armas Äikiä keskeytti Yleisradion toimittaja Jahvetin (alias Kalle Rovanperä) esitelmän.

Jahvetti ylisti suomalaista työmiestä, kuvaten häntä uskolliseksi ja järkkymättömäksi kuin maamme graniittipohja. Kesken Jahvetin puheen Äikiä puuttui lähetykseen ja julisti, että ”työmies ei kuitenkaan kannata Hitlerin hirmuvaltaa Suomessa”. Tämä välikohtaus on yksi esimerkki siitä, kuinka Neuvostoliitto yritti vaikuttaa suomalaisten mielipiteisiin sodan aikana ja levittää kommunistista propagandaa.

Tämäntyyppinen radiopropaganda oli tyypillistä tuona aikana, kun molemmat osapuolet yrittivät vaikuttaa kotirintaman moraaliin ja poliittiseen ilmapiiriin. Äikiän keskeytys Yleisradion lähetyksessä osoittaa, kuinka pitkälle Neuvostoliitto oli valmis menemään varmistaakseen, että sen viesti kuultiin suomalaisissa kodeissa. Kuuntele Ylen sivuilta: Jahvetti torjui vihollispropagandaa radiossa

America Calling Finland

Yhdysvaltalainen Voice of America (VOA) -radioasema aloitti suomenkieliset America Calling Finland -lyhytaaltolähetykset huhtikuussa 1942 toisen maailmansodan aikana. Näiden ohjelmien tarkoituksena oli tarjota suomalaisille uutisia ja ajankohtaisia aiheita liittoutuneiden näkökulmasta. Ohjelmissa kritisoitiin voimakkaasti sekä natsismia että kommunismia, mikä teki niistä nopeasti radiohäirinnän kohteita. Tuliko häirintä Neuvostoliitosta vai Saksasta vaiko kummastakin, sitä ei tiedetä.

Koska lähetykset häirittiin voimakkaasti, ne siirrettiin kesällä 1942 brittiläisen BBCkautta lähetettäviksi, jotta niiden kuuluvuutta ja vaikutusta saataisiin parannettua. Näitä lähetyksiä kuunneltiin Suomessa laajasti, ja ne kiinnostivat erityisesti niitä, jotka etsivät vaihtoehtoisia näkökulmia sodan kulusta. Esimerkiksi Hella Wuolijoki kuunteli lähetyksiä ahkerasti.

Radio Vapaa Eurooppa tsekkihäirinnän kohteena

Neuvostoliiton ja sen liittolaisten suorittama radiohäirintä oli monimuotoista ja suunnitelmallista, erityisesti kohdistettuna länsimaisiin lähetyksiin, kuten Radio Vapaa Eurooppaan (RFE). Alla oleva, Tsekkoslovakiassa vuonna 1976 nauhoitettu esimerkki kuvaa hyvin, kuinka laajasti häirintäasemien tekniikoita käytettiin. Nauhoitteessa voi kuulla erilaisia häiriöääniä, kuten valkoista kohinaa, pulssimaisia ääniä ja jopa morsetusta, joka oli osa häirintälähettimien säännöllisesti lähettämää tunnusta.

Tämä morsetustunnus oli olennainen osa häirintäasemien toimintaa, koska sen avulla aseman toimintaa voitiin valvoa ja todentaa. Joskus häirintätapaa vaihdettiin, jos lähetyksen häiritseminen ei ollut riittävän tehokasta. Tällainen häirintä oli erityisen voimakasta Itä-Euroopan maissa, joissa Neuvostoliiton vaikutusvalta oli suurin. Radio Vapaa Eurooppa oli merkittävä tiedonlähde näille alueille, ja sen vuoksi se oli jatkuvasti häirinnän kohteena.

Voice of American unkarikielinen lähetys 1960-luvun alussa

Alla amerikkalaisen Voice of America-radioaseman jazz-ohjelmaa ja unkarinkielisen radio-ohjelman alkua. Radiohäirintä alkaa heti unkarinkielisen lähetyksen alussa. Tämä on Matti Asikaisen äänite 1960-luvun alusta. VOA Munich transmission: start of hungarian language program and radiojamming, recorder at early 60s.

2020-luvun Kiina häiritsee Voice of Hope-lähetyksiä

Voice of Hope (VoH) on kristillinen uutis- ja mediakanava, joka lähettää ohjelmia useilla kielillä eri puolille maailmaa, erityisesti alueille, joilla kristillistä sisältöä on rajoitetusti saatavilla tai joissa on vain vähän uskonnonvapautta. Kanava toimii useilla alueilla, kuten Lähi-idässä ja Afrikassa, ja sillä on myös asemia Yhdysvalloissa.

Kiinassa Voice of Hope on tunnettu siitä, että se lähettää ohjelmia, jotka ovat kriittisiä kommunistisen hallinnon suhteen, mikä on johtanut siihen, että Kiina on häirinnyt sen lähetyksiä estääkseen niiden kuulumisen kansalaisille. Aseman ohjelmissa käsitellään usein Kiinan ihmisoikeustilannetta, demokraattisia arvoja ja muita teemoja, jotka ovat ristiriidassa Kiinan kommunistisen puolueen virallisten näkökantojen kanssa.

Käytännössä Kiina käyttää voimakkaita häirintälähettimiä estääkseen Voice of Hopen ja muiden vastaavien kanavien kuuluvuuden Kiinassa. Tämä häirintä voi sisältää esimerkiksi kohinaa, purinaa, pulssimaisia ääniä, kansanmusiikin soittoa tai muita teknisiä keinoja, joilla pyritään tekemään lähetysten seuraaminen mahdottomaksi tai ainakin hyvin vaikeaksi.