Suomalaista radiohistoriaa

Kuvittele maailma, jossa ääni ei kulje langattomasti. Ei radiota, ei puhetta valtameren yli, ei hätäkutsuja mereltä. Tuntuu kaukaiselta, eikö? Mutta 1900-luvun alussa tämä oli todellisuutta. Sitten joukko keksijöitä ja harrastajia alkoi leikkiä "kipinöillä" – sähkömagneettisilla aalloilla, jotka kuljettivat viestejä näkymättömästi. Tämä oli radion alkua, ja se mullisti maailman. Lähdetään matkalle radion alkuaikoihin, tutustutaan sen ihmeisiin ja vaikeuksiin, ja siihen, miten Suomi oli tässä kehityksessä mukana.

Televisiotekniikan kehitys oli alkanut jo 1920-luvulla ulkomailla, ja Suomessakin tätä uutta ihmettä oli seurattu tiiviisti. Olympiasuunnitelmatkin sotivat, mutta lopulta 1950-luvulla pääsimme itsekin maistamaan tätä uutta herkkua. Miten tämä kaikki oikein tapahtui, ja millaisia olivat ne hetket, kun ensimmäiset televisiolähetykset nähtiin kotisohvilta? Kurkistetaanpa yhdessä, kuinka Suomi sai oman telkkarinsa ja miten se muutti kaiken!

1920-luvulla radiolähetykset olivat vielä paikallisia, mutta maailma kutistui nopeasti lyhytaaltojen myötä. Tämä mullistava keksintö mahdollisti tuhansien kilometrien pituiset lähetykset heijastumalla ionosfääristä takaisin maan pinnalle, ja Suomessakin heräsi pian kiinnostus tähän uuteen teknologiaan. Erityisesti ulkosuomalaisten tarve pitää yhteyttä kotimaahan korosti lyhytaaltolähetysten merkitystä. Vaikka Helsingin vuoden 1940 olympialaiset jäivät pitämättä sodan sytyttyä, niiden suunniteltu radiokuuluvuus maailmalle siivitti entistä tehokkaampien lähettimien rakentamista ja Porin suurtehoisen lyhytaaltoaseman perustamista, mikä yhdisti suomalaisia eri puolilla maailmaa sotavuosienkin keskellä.

Harva meistä tulee ajatelleeksi, että radioaaltoja voi myös häiritä. Radiohäirintä on kuin radioaalloilla käytävää näkymätöntä sotaa, jossa joku tahallisesti yrittää estää sinua kuulemasta haluamaasi lähetystä. Se voi olla ärsyttävää kohinaa, outoja ääniä tai jopa musiikkia, joka peittää alleen sen, mitä yrität kuunnella. Mutta miksi joku haluaisi häiritä radiolähetyksiä ja mitä tästä on seurannut? Astutaan sisään radiomaailman pimeämmälle puolelle.

Vuonna 1920 Yhdysvalloissa käynnistyi maailman ensimmäinen säännöllinen radiolähetys, ja pian tämä uusi ihme alkoi levitä Eurooppaan. Suomessa, ja erityisesti Porissa, innokkaat radioharrastajat tarttuivat heti uuteen teknologiaan. He alkoivat rakentaa omia lähettimiään ja vastaanottimiaan, ja pian ilmassa alkoi kuulua puhetta ja musiikkia. Miten nämä pioneerit onnistuivat saamaan radioaallot kulkemaan ja miten radiosta tuli arkinen osa elämäämme? Lähdetään selvittämään, miten radion historia kietoutui Porin ja Suomen kohtaloihin.

Kuvittele tilanne: Radiosi rätisee ja suhisee, ja suosikkiohjelmasi katoaa häiriöäänten sekaan. Onneksi nykyään radio kuuluu lähes kaikkialla kirkkaasti ja selkeästi. Mutta näin ei suinkaan ollut aina! Ennen vanhaan radiota kuunneltiin pääosin keskipitkillä aalloilla (AM), ja niiden äänenlaatu jätti usein toivomisen varaa. Sähkölaitteet ja muut häiriöt pilasivat kuuntelunautinnon, ja joskus radiosta kuului vain kohinaa. Onneksi 1950-luvulla Suomeen alkoi saapua uusi, mullistava tekniikka: ULA-lähetykset, eli tutummin FM-radio. Tämä oli suuri harppaus eteenpäin, sillä ULA lupasi "luonnonmukaisen ja häiriöttömän äänen" – jotain, mitä monet olivat vain unelmoineet. Mutta uuden teknologian käyttöönotto ei ollut ihan yksinkertaista. Se vaati valtavia investointeja ja monenlaista suunnittelua. Miten tämä uusi radioaika sitten alkoi, ja mitä haasteita sen mukanaan toi? Lähdetään matkalle ULA-radion alkuvaiheisiin Suomessa.

1930-luvulla Yleisradiolla oli Lahden suurasema ja äänentallennuslaitteet "Millä tavoin Yleisradio voisi palvella kaukana kotimaastaan asuvia kansalaisiamme" kysyi Helsingin Sanomat 10.03.1935 ja käynnisti keskustelun lyhytaaltolähettimen tarpeellisuudesta.

Radio oli mukana jälleenrakennuksessa, keräyksissä mutta myös sotatoimissa. Talvi- ja jatkosodassa radio tiedotti, oli rintamalla ja toimi myös radiomajakkana lentokoneille. Kävi jopa niinkin, että saksalainen lentokone katkaisi Pietarsaaren aseman antennin.

Toisen maailmansodan jälkeisessä maailmassa oli pulaa lähes kaikesta, jopa sähköstä. Suomessa radiolähetyksiä vähennettin sähköpulan vuoksi. Pieniä ilon aiheitakin oli sillä alueradio saivat omat väliaikamerkit ja lyhytaaltolähetykset oli kuultu jopa Australiassa.

Astu ajassa taakse ja uppoudu historian pyörteisiin! Radioharrastaja Matti Asikainen avaa arkistojaan ja tarjoaa sinulle ainutlaatuisen mahdollisuuden kuunnella historiallisia radiolähetyksiä. Tarjolla mm. John Glennin avaruuslento ja Kennedyn kuoleman hetket.