Lähes kaikki radiotoiminta perustuu ULA-taajuuksien ja FM-modulaation käyttöön.
AM-taajuuksien ja -alueiden tiedot
Keskiaallot (MW): Taajuudet 531–1602 kHz, jotka kantavat pitkälle erityisesti öisin ionosfäärin heijastuksen ansiosta.
Lyhytaallot (SW): Taajuudet 2,3–26,1 MHz, joita käytetään maailmanlaajuiseen kaukokuunteluun.
Tilanne Suomessa: Vakinaisia Ylen AM-asemia ei enää ole.
Scandinavian Weekend Radio ja RealMix Radio ovat kotimaisia yksityisiä AM-asemia.
Lähdetään matkalle radion alkuaikoihin, tutustutaan sen ihmeisiin, niihin kaukoyhteyksiin jotka yhdistivät maat ja kansat.
1920-luvulla radiolähetykset rajoittuivat vielä lähialueille. Vuonna 1928 Lahteen valmistunut voimakastehoinen asema kuului jo ympäri Suomen ja jopa ulkomaille saakka.
Porin radioyhdistys ja Porin Radio perustettiin vuonna 1925 Vilho Helavan ja muiden pioneerien toimesta. Pori oli radion edelläkävijä aloittaen suorat jumalanpalvelukset ja jäätiedotukset jo ennen Yleisradiota.
Tutustu Radiolan tarinaan – Suomen ensimmäinen mainosrahoitteinen radioasema aloitti lähetyksensä Helsingin Hakaniemessä vuonna 1924.
Tutustu Tampereen Radioon, Suomen ensimmäiseen säännöllisiä yleisradiolähetyksiä lähettäneeseen asemaan.
Radiohäirintä on tarkoituksellista toimintaa, jonka tarkoituksena on estää tai vaikeuttaa tietyn radiolähetyksen vastaanotto. Tämä tehdään lähettämällä samalla taajuudella häiritsevää ääntä tai muuta signaalia, joka peittää alkuperäisen lähetyksen.
Historia: Kylmän sodan aikana radiohäirintää käytettiin laajasti rautaesiripun takana, jotta estettäisiin ihmisten pääsy länsimaisten radioasemien lähettämiin uutisiin ja muihin ohjelmiin. Nykyäänkin radiohäirintää käytetään yhä, kuten Kiinan tekemät häirinnät Voice of Hope -kanavan lähetyksiä vastaan.
1930-luvulla Yleisradiolla oli Lahden suurasema ja äänentallennuslaitteet. Saksassa katsottiin telkkaria Berliinin 1936 kesäolympialaisten aikaan. ”Millä tavoin Yleisradio voisi palvella kaukana kotimaastaan asuvia kansalaisiamme” kysyi Helsingin Sanomat 10.03.1935 ja käynnisti keskustelun kauas kuuluvan lyhytaaltolähettimen tarpeellisuudesta Suomessa. Sitä odotellessa Suomi lähetti ohjelmia Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin Natsi-Saksan Deutscher Kurzwellensenderin kautta.
Ulkomaisten radioasemien kuuntelu alkoi jo 1920-luvulla ennen Suomen Yleisradion aikaa. Radiotekniikasta kiinnostuneet rakensivat itselleen ja muille yksinkertaisia vastaanottimia, joilla saattoi kuunnella paikallisen aseman lisäksi myös ulkomaisia asemia.
1920-luvun alussa toimi Suomessa kymmenenkunta yksityistä radioasemaa. Niistä vain varakkaimmat kykenivät lähettämään muutaman tunnin päivässä, koska lähettimet, niiden varaosat ja sähkö olivat kalliita. Syystäkin radiokuuntelijoiden katseet kääntyivät ulkomaisten asemien suuntaan.
Radiokuuntelijoiden Radio-lehti julkaisi ajankohtaisia luetteloita ulkomaisista radioasemista. Heinäkuussa 1924 ilmestynyt luettelo sisälsi yli 40 kuultavissa olevaa asemaa ympäri Eurooppaa.
Astu ajassa taakse ja uppoudu historian pyörteisiin! Radioharrastaja Matti Asikainen avaa arkistojaan ja tarjoaa sinulle ainutlaatuisen mahdollisuuden kuunnella historiallisia radiolähetyksiä. Tarjolla mm. John Glennin avaruuslento ja Kennedyn kuoleman hetket: Kuule, miten maailma reagoi.
”Kaikki näytteet ovat jostain vuosien 1960 – 1965 väliltä ja nauhoitetut Geloso-nauhurilla omatekoisella putkivastanottimella kuunnelluista lähetyksistä. Vastaanottimessa oli yksi lyhytaaltoalue 11 – 50 m. Antennina toimi 15 metrin lanka-antenni Oulun Domus Botnican toisen kerroksen huoneeni ikkunasta ravintolasiiven katolle”, sanoo DX- ja kaukokuuntelijaharrastaja Matti Asikainen.
Olavi Malisen radioäänityksiä 1990- ja 2000-luvulta mm. Lahden pitkäaaltoaseman viimeinen lähetys, YLE 558 kHz, BBC ja muuta mielenkiintoista.
Talvi- ja jatkosodassa Yleisradio tiedotti, oli rintamalla ja toimi myös radiomajakkana saksalaisille lentokoneille. Huonolaatuinen sähkö ja asemiin kohdistuneet pommitukset aiheuttavat lähetyskatkoja. Radioaalloilla käytiin radiosotaa. Kävi jopa niinkin, että saksalainen lentokone katkaisi Pietarsaaren aseman antennin.
Toisen maailmansodan jälkeisessä maailmassa oli pulaa lähes kaikesta, jopa sähköstä. Suomessa radiolähetyksiä vähennettin sähköpulan vuoksi. Pieniä ilon aiheitakin oli sillä alueradio saivat omat väliaikamerkit ja lyhytaaltolähetykset oli kuultu jopa Australiassa.
Helsingin yleisradioasema oli ajoittain radiomajakkana valvontakomission lentokoneita varten. Yleisradion teknillinen komitea tutki ULA-aaltoja ja sellainenkin ihme kuin lankaradio, aloitettiin koeluonteisena Helsingissä. 1940-luvun lopulla herättiin näköradion lumoon, televisio teki tuloaan.
Olen kerännyt tälle sivulle muutamia mielenkiintoisia radioasemia, joihin törmäsin lyhytaaltokuuntelijana vuosien 1979 – 2002 aikana. Tuolloin radion lyhytaaltotaajuuksilta saattoi yhden illan aika kuulla asemia kymmenistä maista. Kulttuurin, musiikin ja puheen runsautta riitti jokaiselle kuuntelukerralle.