KotiSuomalaista radiohistoriaaRadion historiaa Suomessa ja maailmalla vuosina 1930 - 1939

Radion historiaa Suomessa ja maailmalla vuosina 1930 – 1939

1930-luvulla Yleisradiolla oli Lahden suurasema ja äänentallennuslaitteet. Saksassa katsottiin telkkaria Berliinin 1936 kesäolympialaisten aikaan. ”Millä tavoin Yleisradio voisi palvella kaukana kotimaastaan asuvia kansalaisiamme” kysyi Helsingin Sanomat 10.03.1935 ja käynnisti keskustelun lyhytaaltolähettimen tarpeellisuudesta Suomessa.

Tampereen uusi yleisradioasema valmistui Pyynikin näkötorniin

Maaliskuussa 1930 valmistunut Helsingin yleisradioasema tunnetaan nykyisin nimellä vanha lähetyskeskus, taustalla Ylen linkkitorni. Kuva Raimo Mäkelä.
Maaliskuussa 1930 valmistunut Helsingin yleisradioasema tunnetaan nykyisin nimellä vanha lähetyskeskus, taustalla Ylen linkkitorni. Aseman antennimastot sijaitsivat rakennuksen kummallakin puolella ja varsinainen lähetysantenni roikkui niiden välissä, kuten Lahdessakin niinä aikoina.

Tampereen uusi yleisradioasema valmistui Pyynikin näkötorniin. Suomen Sosialidemokraatti 02.03.1930 uutisoi: ”Tampereen uusi, Pyynikille rakennettu radioasema on nyt valmistunut ja aloittaa lähetyksensä tänään sunnuntaina. Klo 9 lähetetään jumalanpalvelus Tampereen tuomiokirkosta, klo 18 tuomari Y. Raevuori puhuu uuden aseman käytäntöönottamisesta ja klo 19 radioidaan Tampereen tuomiokirkossa pidettävä vesperjumalanpalvelus. Muu sunnuntaiohjelma on yleisradio-ohjelmaa”. Antennimasto rakennettiin näkötornin läheisyyteen siellä nykyisinkin seisovan maston kohdalle.

Helsingin uusi yleisradioasema aloitti lähetyksensä Pasilassa

Helsingin uusi yleisradioasema valmistui. 22.3.1930 Suomenmaa-lehdessä uutisoitiin lähetyksien alkamisesta: ”Saamamme tiedon mukaan on Helsingin uusi radioasema nyt sikäli valmistunut, että varsinainen lähetys voidaan aloittaa jo tänään. Kuten aikaisemmin olemme kertoneet on asemalla suoritettu joukko koelähetyksiä ja ovat ne vaikuttaneet kaikinpuolin onnistuneilta.

Yleisradion vuosikirja 1930 kirjoittaa Helsingin uudesta asemasta: ”Tämän Pasilaan sijoitetun, 13 kW antennitehoisen ja kideohjatun lähetyskoneiston rakentaja on Standard Telephones &. Cables Limited Lontoossa. Aseman lyhyen aallon, 221,4 m, vuoksi kuuluvaisuusalue on ollut hyvin rajoitettu”.

Viipurin alue kaipaa kovasti uutta radioasemaa

Mitä tulee Viipuriin suunniteltuun asemaan, olisi tämän aseman rakentaminen mielestämme kiireellinen. Nykyinen Viipurissa oleva aseina on sellainen rämä, että aseman hoitajat pelkäävät koneiston milloin tahansa hajoavan käsiin. Muutenkin on Itä- Suomi radioasemiin nähden vielä aivan lapsipuolen asemassa”, kirjoittaa Suomen Sosialidemokraatti, 09.03.1930. Julkisuus auttoi. Iltalehti 14.5.1930 uutisoi: ”Viipurin kaupungin valtuusto päätti eilen myöntää radioasemaa varten 3 ha suuruisen maa-alueen Maaskolasta, Kannaksentien ja kiertoradan välillä”.

Suomalaista radio-ohjelmaa esitetään Duluthin WEBC-asemalta Minnesotasta

Suomenmaa-lehti 1.5.1930 kirjoittaa: ”Duluthin radioasemalta WEBC tullaan esittämään lähiaikoina suomalaista ohjelmaa. Nyttemmin on asiat saatu siten järjestetyiksi, että ensimmäinen suomalaisen ohjelman esitys sanotulta asemalta tapahtui sunnuntaina, huhtikuun 27 pnä, alkaen klo 9:15 illalla ja kestäen puoli tuntia, jota pidempää aikaa ei ole saatu ohjelmaa varten käytettäväksi. Tällöin esitti pianonsoittoa Miss Leila Mäki, nuori ja etevä pianistimme. Konsuli Eino A. Aaltio piti puheen ja suosittu laulajattaremme. Mrs Slimi Mustonen esitti laulua. Myöhemmin tullaan sanotulta asemalta esittämään lisää suomalaisia ohjelmia, joista aikanaan ilmoitetaan. Nämä tilaisuudet järjestetään Dulutbissa olevan Suomen konsuliviraston toimesta”.

Keväällä 1930 Saksassa kokeiltiin ensimmäisiä ULA-lähetyksiä

Helsingin Sanomat 12.5.1930 kirjoittaa: ”1-3 m. aaltopituus kaikkialla käytäntöön? Saksassa on ”Der Montage” -lehden mukaan onnistuttu selviytymään siitä aaltopituuksien kaaoksesta, joka siellä yleisradioalalla on vallinnut. Eräässä Saksin kaupungissa on jonkun aikaa lähetetty salaisia lähetyksiä salaiselta radioasemalta, jolla on vain 1-3 metrin aaltopituus. Lähettäjä oli sijoitettu erään talon katolle. Kokeet ovat erään Saksan etevimmän radioalantuntijan ilmoituksen mukaan antaneet huomiota herättäviä tuloksia. Viittä metriä lyhyempiä aaltoja käyttävät lähettäjät tulevat otaksuttavasti lähitulevaisuudessa kaikkialla käytäntöön. Musiikki ja laulu kuuluu paljon paremmin uusilla aaltopituuksilla kuin vanhoilla”.

Vuonna 1931 Suomessa oli kahdeksan radioasemaa

Suomalaiset radioasemat vuonna 1931. Klikkaa kuva isommaksi.
Suomalaiset radioasemat vuonna 1931. Klikkaa kuva isommaksi.

Vuoden 1931 kuluessa välitti maassamme yleisradio-ohjelmia kahdeksan yleisradioasemaa. Viereinen taulukko osoittaa asemien aaltopituuden ja tehon.

”Asemista ovat Lahti ja Helsinki lähettäneet sekä päivä- että iltaohjelmat. Viipurin uusi yleisradioasema on 1.6 alkaen lähettänyt päiväohjelmat. Porin asemalle välitettiin päiväohjelmat alkuvuodesta puhelinjohtoja myöten Helsingistä, mutta syyskuussa järjestettiin päiväohjelman välitys radioteitse Lahdesta”, kertoo Ylen vuosikirja 1931.

Radioteitse välittäminen tarkoitti käytännössä sitä, että esimerkiksi Porissa rakennettiin (osoitteeseen Maanmittarinkatu 12) vastaanottoasema, jossa Lahden päiväohjelmat radiolla vastaanotettiin. Sieltä ne välitettiin puhelimella Porin paikallisasemalle, joka taas radioi ne porilaisille kuuntelijoille. Tätä kutsutaan nykyään releoinniksi.

Ohjelmien välittäminen puhelinlinjoja pitkin ei ollut aivan ongelmatonta. Puhelimen äänenlaatu ei aina ollut parhain mahdollinen. Toiseksi, tällainen radio-ohjelmien välittäminen varasi aina yhden kaupunkien välisistä puhelinkaapeleista. 1930-luvun alussa oli esimerkiksi Porista vain pari kolme puhelinlinjaa Helsinkiin ja Tampereelta hieman enemmän. Käytäntö oli sellainen, että puhelun soittaja soitti ensiksi puhelinkeskukseen keskusneidille, ns. ”sentaali-santralle”, joka varasi puhelinlinjan ja suoritti puhelun yhdistämisen soittajan ja vastaanottajan välille. Omaa vuoroa kaukopuheluun piti pahimmillaan odottaa pitkäänkin.

Neuvosto-Venäjän radiopropagandan kuuntelu on kielletty

Lahden Sanomat, 16.04.1931 kirjoittaa: ”Sisäasiainministeriölle saapuneitten ilmoitusten mukaan sattuu eräillä paikkakunnilla, että julkisiin huoneistoihin, kuten ravintoloihin, kahviloihin jne. varsinkin sunnuntaisin ja pyhäpäivinä kokoontuu väkeä kuuntelemaan muilta paikkakunnilta ja lähinnä Pietarin ja Moskovan radioasemilta radiolähetyksiä jotka ilmeisesti sisältävät kommunistipropagandaa ja joiden kautta vääristellen tai loukkaavaa ja halventavaa sanontaa käyttäen välitetään lausumia, jotka ovat omiaan saattamaan maan laillisen yhteiskuntajärjestyksen halveksumisen alaiseksi, taikka aikaansaamaan vaaraa yleiselle järjestykselle. Tämän johdosta on sisäasiainministeriö on katsonut tarpeelliseksi maaherroille lähettämässään kiertokirjeessä kiinnittää maaherrojen huomiota siihen, että mainitunlaisten tietojen ja lausumien levittäminen julkisesti on siinäkin tapauksessa, että se tapahtuu radion välityksellä, katsottava rikoslain 16. luvun 24 pykälän mukaan sellaisena kuin tämä lainkohta muutettuna kuuluu heinäkuun 31. päivänä 1930 annetussa laissa kielletyksi ja että siis se, jonka toimesta sanotunlaisen radiolähetyksen vastaanottaminen ja kokoontuneen yleisön kuultavaksi järjestäminen julkisessa huoneistossa tai muulla julkisella paikalla, tällaisen toiminnan kautta tekee itsensä syypääksi osallisuuteen edellisessä lainpaikassa mainittuihin rikoksiin

Viipurin radioaseman 100 metriä korkeaa antennimastoa rakennettiin Viipurin Maaskolaan vuonna 1931 , kuva Finna, Museovirasto

Viipurin radioaseman 100 metriä korkeaa antennimastoa rakennettiin Viipurin Maaskolaan vuonna 1931 , kuva Finna, Museovirasto

Viipurin radioasema aloitti lähetyksensä 1.6.1931

Lähetysasema sijaitsi Viipurin kaupungin kaakkospuolella Maaskolassa. ”Asemarakennuksen piirustukset laati arkkitehti A. Hänninen. Rakennustyöt suoritti urakalla viipurilainen rakennusosakeyhtiö Pyramid. Antennimastoiksi valittiin kaksi kolmeen suuntaan tuettua 100 m korkuista maasta eristettyä teräsristikkomastoa. Ne rakensi A. Ahlström O.Y:n Varkauden tehtaiden konepaja. Suurjännitesähkölaitteet hankki Suomen Sähköosakeyhtiö Gottfr. Strömberg. Lähetyskoneisto tilattiin englantilaiselta tehtaalta Marconi’s Wireless Telegraph Company Ltd. Lontoosta. Ohjelmat Viipurin yleisradioasemalle tulevat pääasiallisesti Helsingistä valtion puhelinjohtoa myöten. Lisäksi on Viipurin radioyhdistys järjestänyt paikallisen ohjelmalähetyksen aseman kautta joka perjantai-ilta. Ohjelmasuoritukset on tällöin tavallisesti suoritettu yleisradioaseman omassa studiossa, joka sijaitsee lennätinkonttorin talossa Karjalankatu 4”, kertoo Ylen vuosikirja 1931.

Laivasähkötäjä Martti Viljanen kuulee Lahden asemaa Englannin itärannikolla saakka

Lahti-lehti 03.11.1931 uutisoit: ”Lahtelainen sähköttäjä Martti Viljanen, joka vastikään on palannut merimatkalta Englannista, on kertonut meille, että Lahden radioasema kuului hyvin Englannin itärannikolla 4-putkisella vastaanottimella, m.m. iltauutisia kuunteli hän siellä joka ilta. Merellä on Lahtea voinut nyt syksyllä kuulla hyvin, sensijaan kesällä esim. Skageragissa oli vaikea lahtelaisen kuulla kotikaupunkiaan”.

Oulun yleisradioasema aloitti lähetyksensä 3.12.1931

Oulun yleisradioasema.Oulussa saatiin yleisradioasemaa varten vuokratuksi Oulun suojeluskunnalta asemapaikka rakennuksineen Raatin saarelta. Antennimastoiksi tilattiin kaksi 50 metrin korkuista puista tuettua ristikkomastoa helsinkiläiseltä Betoni- ja Puu Osakeyhtiöltä. Aseman antenniteho on 1.2 kW. Asema valmistui 3.12 ja on siitä lähtien välittänyt iltaohjelmat Helsingistä. Toisinaan on asema välittänyt myöskin paikallista ohjelmaa yleisradioaseman omasta studiosta, joka sijaitsee kaupungin kirjastotalossa. On ollut mielenkiintoista todeta, että huolimatta pienestä tehosta on Oulun aseman kuuluvaisuus laajalti Oulun ympäristössä ollut hyvä. Tämä johtuu suureksi osaksi asemalle valitusta edullisesta aaltopituudesta, joka on 690 m.”

Samaan aikan maailmalla. Saksan Königswusterhausenin, Deutscher Kurzwellensender-aseman antennit, joilla lähettiin ohjelmia jo ympäri maapalloa. Suomessa asema tunnettiin Berliinin radioasemana, Kuva Bundesarchiv, Bild 102-11591 / CC-BY-SA 3.0, CC BY-SA 3.0 de
Samaan aikan maailmalla. Saksan Königswusterhausenin, Deutscher Kurzwellensender-aseman antennit, joilla lähettiin ohjelmia jo ympäri maapalloa. Suomessa asema tunnettiin Berliinin radioasemana, Kuva Bundesarchiv, Bild 102-11591 / CC-BY-SA 3.0, CC BY-SA 3.0 de

Sanomalehti Kaleva (Oulu): Vanhat kuvat: Ra­dio­mas­to pys­ty­tet­tiin Raat­tiin – lä­he­tyk­siä kuun­nel­tiin har­tau­del­la, tek­no­lo­gia oli aikansa huippua

Oulun uudella radioasemalla yritettiin levittää lapualaisuutta

Joulukuussa 1931 Suomea kohahduttaa Oulussa tapahtuneet asiat. Suomen Pienviljelijä 18.12.1931 kirjoittaa: ”Presidentin 70-v. päivänä piti Oulun radioaseman välityksellä radioida siellä pidetty lapualaiskokous, jossa puhujana esiintyi mm. kenraali K. M. Wallenius ja jättää samanaikaisesti radioitava presidentti Svinhufvudin 70-vuotisjuhla radioimatta. Yleisradion toimitusjohtaja, maisteri Walden sai kuitenkin suunnitelmasta kyllin ajoissa tiedon ja antoi määräyksen Helsingin ohjelman radioinnista”.

Ulkomailla tutustuttiin lyhytaaltojen mahdollisuuksiin

Elokuussa 1929 toimintansa aloittanut saksalainen Weltrundfunksender lähetti Zeeseniin sijoitetulla lyhytaaltolähettimellään ohjelmaa Pohjois-Amerikassa asuville saksalaisille. Tämä Radio Zeesen nimelläkin tunnettu aseman sijaitsi kuuluisan Königs Wusterhausenin radioaseman eteläpuolella. Lähetykset tapahtuivat taajuudella 9560 kHz. Vuonna 1930 aseman ohjelmiin tuli kevyn musiikin lisäksi saksan kielen kurssit.

Ranskalainen Le Poste colonial -radioasema aloitti lyhytaaltolähetyksensä 6.5.1931. Aseman tavoitteena oli yhdistää ranskaa puhuvat kansat ja maat. Le Poste colonial suuntasi lähetyksensä Pohjois-Amerikkaan, Afrikkaan, Lähi-itään ja Indo-Kiinaan.

Parannuksia Porin ja Helsingin lähettimiin ja studioihin

Yleisradion vuosikertomus 1932 kertoo: ”Yleisradioasemista ovat Lahti, Helsinki, Viipuri ja Pori lähettäneet sekä päivä- että iltaohjelmat. Kesäkuun 1 päivästä lähtien ovat niinikään Tampereen ja Oulun yleisradioasemat lähettäneet myöskin päiväohjelmat radioteitse Lahdesta välitettyinä”.

Poriin uusi yleisradioasema. ”Radioasemalle oli Porin kaupungin valtuusto 21.10.1930 luovuttanut asema-alueen vuokravapaasti 25 vuoden ajaksi. Tälle alueelle rakennettiin kesän kuluessa pieni puinen asemarakennus ja pystytettiin kaksi puista 50 m korkuista antennimastoa sekä rakennettiin laaja vastapainoverkko. Radioaseman lähetyskoneiston rakentamistyöt aloitettiin elokuun 15 p:nä Lahden yleisradioasemalla.

Helsingin yleisradiostudio. ”Teknillisten laitteiden parantamista on kuluneenakin vuonna jatkettu. Ohjelmajohdot studiosta ulkolähetyspaikkoihin, jotka johdot heikon rakenteensa vuoksi aikaisemmin aiheuttivat paljon lähetyshäiriöitä, on täydelleen uusittu. Johdot on rakennettu ilmakaapeleiksi. Kaapelit on erikoisesti tätä tarkoitusta varten valmistanut Suomen Kaapelitehdas Osakeyhtiö”.

Lahden aseman kuuluvuus saa arvostelua

Uusi Suomi, 06.03.1932 kirjoittaa professori Klemetin kokoamista koti – ja ulkomaisista lausunnoista, jossa Lahden aseman kuuluvuus saa arvostelua. ”Tukholmassa kuulin Lahtea kutakuinkin selvästi, joskin heikosti, Kööpenhaminassa ehkä hiukan paremmin, sitten Lahti minulta kokonaan hävisi. Saksassa en onnistunut sitä missään saamaan yhtä vähän kuin Ranskassa ja Sveitsissä”. ”Johtaja Boris Sirob ilmoitti puhelimitse Viipurista, että Lahden kautta ei konserttia voitu kuunnella, mutta Viipurin kautta se soi hyvin. Jouko Pekuri , laulaja ja musiikin opiskelija, kirjoittaa Kuortaneelta: ”Kokonaissointi ei häiriytynyt sen tähden, että joku ääni olisi ollut etualalla muista, vaan oli se eri ääniin nähden normaali. Sopraanon noustessa kaksiviivaisesta c:stä yli alkoi sen ääni särkyä sen pahemmin, kuta korkeammalle ja voimakkaammin oli laulettava. Pianossa ja pianissimossa ääni kylläkin oli särkymättä. Kuoron laulaessa fortessa ja fortissimossa meni ääni sekavaksi möyhinäksi, johon ei auttanut, vaikka koneen olisi laittanut kuulumaan miten heikosti tahansa.

Tampereen Radion ohjelmisto aiheuttaa tyytymättömyyttä

”Minkä vuoksi Tampere ei lähetä yleisradion kaikkea ohjelmistoa?”, kysyy Kansan Lehti 31.3.1932. Tamperelaisten radiokuuntelijain keskuudessa on ilmennyt oikeutettua tyytymättömyyttä Tampereen radioaseman ohjelmalähetyksiin. Aseman kautta ei, kuten tunnettua, välitetä Suomen Yleisradion Helsingin ja Lahden asemien ohjelmia kokonaisuudessaan, vaan iltaohjelma lopetetaan jo klo 22, vaikka lähetys jatkuisikin edelleen. Samoin ei päiväohjelmia Tampereen kautta kuule lainkaan, ei edes sunnuntaisin. Kidekonekuuntelijain ja muidenkin radioharrastajien taholta on aikaisemmin esitetty julkisuudessa asiasta kyselyjä asianomaisille virastoille, mutta toistaiseksi tuloksetta.

Kaksi naista ja kidekone. Poikilo-museo, Kouvolan kaupunginmuseo, kuvaaja Aarne Aarnio
Monissa pirteissä ja kahvipöydissä radiota kuunneltiin keskittyneenä. Mekastaa ja meluta ei saanut sillä yksinkertaisimmissa radioissa ei ollut kovin voimakasta ääntä. Kuva Poikilo-museo, Kouvolan kaupunginmuseo, kuvaaja Aarne Aarnio.

Radiota voi kuunnella puhelimestakin, puhelinradiosta

Satakunnan Kansa, 17.03.1932: ”Jokainen puhelimen omistaja voi jo lähimmässä tulevaisuudessa kuulla radio-ohjelmia samalla kun puhelinta voi käyttää tavalliseen tarkoitukseensa. Tämä käy päinsä asettamalla asianomaiseen numeroon keskuksessa pienen laitteen ja puhelinjohtoon yhdistettävät erikoiskoskettimet tilaajan kotiin. Puhelinradioon voidaan yhdistää myös ulkolaista radioasemia, joita esimerkiksi Helsingissä tulee aluksi järjestettäväksi neljä. Jos tilaaja tahtoo kuunnella esim. Tukholman ohjelmaa, niin puhelinneiti yksinkertaisesti vain yhdistää hänet Tukholman radio johdolle”.

Vaasan suojeluskunnan radioasema

Vaasan suojeluskunnan viestilaivueen pojat rakensivat ylioppilas Tapio Köykän johdolla 100 watin tehoisen radiolähettimen jolla lähetetty gramofonimusiikki kuului noin 50 kilometrin päähän. Lähetintä rakennettiin puolisen vuotta ”vain iltatöinä ja melkein kaikki osat itse valmistaen”.

”Asema sijaitsee Vaasan suojeluskunnan huoneistossa. Itse ”aparaatti” seisoo huoneen nurkassa ihmeellisen salaperäisen näköisenä, suuri pöytä täynnä kaikenlaisia kojeita ja johtoja, joita saa vain matkan päästä katsella. Radioaseman hoitaja ylioppilas Tapio Köykkä esittelee: Aseman teho on nykyisin 0,1 kilowattia, mutta voidaan se kohottaa 0,6 kw:iin, jos vain muutetaan putket.

”Asema ei ole vielä, kuten näkyy, valmis ja siksi jatkamme koelähetystämme ainakin tämän viikon. Ohjelmanamme ei ole kyllä ollut kuin gramafoonimusiikkia, jota tarkoitusta varten Fazerin Musiikkikauppa on luovuttanut levyt, mutta siihenkin ovat kaikki olleet kovasti tyytyväisiä. Lähetys siis tapahtuu edelleen iltapäivisin pari kolme tuntia ennen klo 18”, kirjoittaa Vaasa, 12.04.1932

Berliinissä ensimmäisiä televisiokokeiluja jo toukokuussa 1932

Sisä-Suomi, 24.05.1932 uutisoi: ”Lähiaikoina tehtänee Berlinissä uusia kokeiluja Berlinin ”Europa-Hausessa” Saksan postilaitoksen omistamalla uudella ultra-lyhytaaltolähettäjällä varustetulla kaukonäkökojeella. Sitä pidetään Saksan tällä haavaa tehokkaimpana ultra-lyhytaaltolähettäjänä. Sen viritys on 15 kilovattia ja tullaan sitä pääasiallisesti käyttämään kaukonäkemistarkoituksiin. Samalla tarkastetaan myöskin uuden kojeen vaikutus radiohäiriöitten poistamiseksi suurissa kaupungeissa.

BBCn Empire Service aloittaa ja Pietarin Radio lisää suomenkielistä ohjelmistoaan

19.12.1932 aloittaa BBC Empire Service toimintansa ja radio-ohjelmien välittämisen lyhytaalloilla ympäri maapalloa, kaikkialle sinne minne brittäinen imperiumi kantaa.

Karjala, 29.06.1932 kirjoittaa: ”Pietarissa oleva voimakastehoinen radioasema RW 53, joka tähän asti on lähettänyt kaksi kertaa viikossa, lauantaiilloin ja sunnuntaiaamuin kiihotusluontoista suomenkielistä ohjelmaa, aiotaan ensi heinäkuun aikana korjata ja tulevan elokuun alusta lähtien aseman välityksellä on aikomus radioita suomenkielistä ohjelmaa kolme kertaa viikossa. Vieraskielisten kiihotusohjelmien lähettäminen kalkkien Venäjän voimakkaimpien radioasemien kautta on viime aikoina lisääntynyt. Pietarissa toimiva heikompi asema RW 70 ei tällaisia ohjelmia lähetä, mutta tehokas RW 53 välittää suomenkielisten lähetysten ohessa myöskin esperanton-, saksan- ym. kielisiä ohjelmia. Moskovalaisista asemista lähettävät kominternin ja Venäjän ammattijärjestöjen asemat säännöllisesti kiihotuspuheita kaikilla Euroopan kielillä.

Lahden radioasema alkaa lähettää ohjelmansa toisille lähetysasemilleen radioteitse

Aina viime aikoihin asti on Lahden radioasema antanut yleisradio-ohjelmat kaukana oleville asemilleen puhelimitse. Nyt on kumminkin ruvettu pyrkimään siihen, että Lahden ohjelman toimittaminen niille asemille saataisiin käymään radioteitse. Yleisradiokonttorin hoitaja, insinööri T. K. Laakso on kertonut Kauppalehden edustajalle, että toimenpiteisiin on ryhdytty erikoisesti sen vuoksi, että tahdotaan vapauttaa puhelinlinjat muuhun käyttöön. Lahden ohjelman välittäminen, kuten tunnettua, on aikalailla rasittanut puhelinlinjoja”, kertoo Keskipohjanmaa, 14.07.1932

Koelähetyksiä Viipurin suojeluskuntapiirin radioasemalla

Karjala-lehti 11.11.1932 uutisoi: ”Sen teho on riittävän suuri, jotta sen lähettämää puhetta ja musiikkia voidaan kuulla paitsi piirin alueella, myöskin etempänä omassa maassa ja sähkötyksellä se pystyy pitämään yhteyttä kaukaisiinkin maihin. Lähetysaaltoa voidaan vaihtaa niin, että se voi työskennellä paitsi sk-asemlen aaltoalueilla, myös mm. amatöoriaalloilla.

Vuonna 1933 Suomessa oli kahdeksan yleisradioasemaa

Suomalaiset radioasemat vuonna 1933. Taulukossa asemien sijaintipaikka, taajuus, aallonpituus ja antenniteho.
Suomalaiset radioasemat vuonna 1933. Taulukossa asemien sijaintipaikka, taajuus, aallonpituus ja antenniteho.

Vuonna 1933 maassamme oli kahdeksan yleisradioasemaa. Asemista uusin, Porin uusi yleisradioasema aloitti lähetyksensä 1.4.1933. Asemien taajuudet, aaltopituudet ja antennitehot näkyy viereisestä taulukosta.

Helsingin Puhelinyhdistys kokeilee lankaradiota vuonna 1933

Vuoden alussa ryhtyi Helsingin Puhelinyhdistys välittämään yleisradio-ohjelmia puhelinjohtoja myöten ohjelmien tilaajille (lankaradio). Tätä varten Puhelinyhdistys oikeutettiin liittämään johtoja Helsingin yleisradiostudion ohjelmansiirtovahvistimiin. Puhelinyhdistys kustantaa ja hoitaa kaikki ohjelmansiirtoon puhelinkeskuksissa tarvittavat laitteet. Ohjelmia välitetään joko suomen- tai ruotsinkielisinä riippuen puhelimen omistajan toivomuksesta.”, kirjoittaa Yleisradion vuosikirja 1933.

Moskovan uusi radioasema häiritsee Lahden kuuntelua

Karjalainen, 11.03.1933 .”Näinä päivinä on Moskovassa valmistunut uusi radioasema, jonka antenniteho on 500 kw. ja joka niin ollen on tähän asti voimakkain radioasema Euroopassa. Asema on viime päivinä antanut koelähetyksiä, jotka ovat varsin pahasti häirinneet Lahtea, jopa aika-ajoin estäneet Lahden kuuntelun kokonaan. Niinpä viime tiistaina klo 18 kuului Moskovan asema Joensuussa niin voimakkaana, ettei useilla vastaanottimilla Lahtea saanut kuulumaan ollenkaan. Samanlaisia tietoja olemme saaneet Pohjois-Karjalan maaseuduilta.

Mitä tapahtuu Saksassa?

Ulkomaisten asemien kuuntelu oli suosittua 1930-luvulla. Suomessa seurattiin varmasti hyvinkin tarkasti Saksassa tapahtuneita muutoksia. Turun Sanomat, 12.03.1933: ”Saksan radioasemat ovat olleet, sekä vaalien edellä että kuluneina viikkoina vaalien jälkeen, vähällä haljeta kansallisten sosialisti johtajien suurista puheista. Radiokuuntelija on saanut kuulla, minkälainen on se kumoushumu, joka on vallalla suurissa joukkokokouksissa. Näyttämölleasetuksestakin on saatu radion välityksellä jonkunlainen kuva: lippuja, soittokuntia, univormuja ja komeita kädenliikkeitä. Puheitten rakenne on cllut demagogiaa —, joukkoja huumaavaa, humalluttavaa, hullaannuttavaa mahtipontta ja kiihoitusta. Vallankumouksen huumaus joukot ovat kautta laajan valtakunnan näyttäneet, mihin ne pystyvät: tappeluihin, pakenevien ampumiseen, salamurhiin ja toisin ajattelevien kansalaisten oikeuksien väkivaltaisiin loukkaamisiin monen monella eri tavalla ym. Saksassa, joka oli oikeusvaltio, ei oikeus enää ole kaikille sama.

Itä-Karjala tarvitsee radioaseman

Suomen Sosialidemokraatti, 01.02.1933 uutisoi Itä-Karjalan alueen huonoista vastaanotto-olosuhteista: ”Itä-Karjala tarvitsee radioaseman. Esimerkiksi Joensuussa on jo putkikoneella vaikea kuulla Viipuriakaan, joka on lähin asema. Asia, joka erikoisesti näyttää olevan itä-karjalaisten sydämmellä, on yleisradioaseman saaminen sinne. Asia on nimittäin sillä lailla, että kotimaisten yleisradioasemien kuuluvaisuus kaukana Itä-Karjalassa on miltei mahdoton Sortavalassa voidaan vielä kuunnella kohtalaisesti Viipurin lähetysasemaa, mutta jo Joensuussa on sen kuunteleminen jokseenkin turhaa, sillä se ei siellä enää kuulu säännöllisesti. Yleinen toivomus siellä on se, että joko Sortavalaan tai Joensuuhun rakennettaisiin paikallisasema, vaikkapa vain 1 kilowatin tehoinen. Tällöin olisi jo odotettavissa kuuntelijaluvan huomattava nousu, koska silloin voitaisiin käyttää jo halpoja kidevastaanottimia. Väestöhän Karjalassa on suurimmalta osaltaan vähävaraisempaa kuin Länsi-Suomessa ja heidän ei niin ollen kannata ostaa kalliita putkivastaanottimia.

Deutsche Kurzwellensender aloittaa toimintansa

Saksalainen Weltfrundfunksender vaihtoi nimensä 1.4.1933. Uusi Deutsche Kurzwellensender lisäsi ulkomaille suunnattujen lähetysten määrää ja mukaan tuli propagandalähetyksiä.

”Hier ist Deutschland, der Deutsche Kurzwellensender gruesst seine Hoerer und Freunde in Nordamerika”, kuuluttaa Deutsche Kurzwellensender.

Venäläiset radioasemat aiheuttavat häiriöitä Itä-Suomessa

Maamme itäosien yleensä huonot kotimaisten ohjelmien kuunteluolosuhteet ja venäläisten yleisradioasemien läheisyys ja voimakkuus ovat pakoittaneet maamme itäisten kaupunkien radiokuuntelijat anomaan parannusta kotimaisten ohjelmien kuuntelumahdollisuuksiin. Posti- ja lennätinhallituksen yleisradiokonttorin toimesta suoritettiin kesän aikana Itä-Suomessa laajoja tutkimuksia kuunteluolosuhteiden selvittämiseksi. Sitä varten asetettiin pieni koelähetin toimimaan vuoronperään Sortavalaan, Joensuuhun ja Nurmekseen sekä mitattiin lähettimen kenttävoimakkuus eri suunnissa. Tutkimukset osoittivat, että edullisia yleisradioaseman paikkoja oli olemassa ja että Itä-Suomeen olisi ensi tilassa saatava oma yleisradioasema. Uutta yleisradioasemaa sijoitettavaksi omalle paikkakunnalleen ovat anoneet Sortavalan, Joensuun, Kuopion, Iisalmen ja Kajaanin kaupungit sekä Nurmeksen kauppala.”, kertoo Yleisradion vuosikirja 1933.

Oululainen Martti Selin ja raumalainen Allan Paanu katselivat ulkomaisten asemien lähettämiä kuvalähetyksiä

Yleisradion palveluksessa olleen oululaisen teknikko Martti Selinin kerrotaan ottaneen vastaan kuvalähetyksiä Saksasta, Englannista ja Venäjältä 1931–34. Niinä aikoina Selin jakoi tietojaan ja myös esitelmöi Oulun seudulla kaukonäkemisestä ja sen lähitulevaisuudesta. Selinin jalanjäljissä tuli raumalainen insinööri Allan Paanu.

Turun Sanomat, 01.05.1933: ”Lukuisat kokeilut ja keksinnöt ovat johtaneet onnistumiseen, onpa meillä Suomessakin jo pari radioamatööriä, jotka rakentamillaan vastaanottajilla pystyvät myös katselemaan, kun joku kaukainen radioasema, kuten Königswusterhausen tai Lontoo, lähettää radio-ohjelmaa. Toinen tällainen kaukonäkijä on eräällä oululaisella radioamatöörillä, toinen entisellä turkulaisella, nykyisin Raumalla asustavalla insinööri Allan Paanulla.”

Königswusterhausen lähettää usein filmipätkiä. Lontoo taas pitää tapanaan lähettää radioaseman esittäjistä kuvaa näiden esiintyessä. Lontoon lähetyksellä on se hyvä puoli, että se lähettää kuvan ja äänen eri aaltopituuksilla, joten sieltä voi kahta vastaanottajaa käyttämällä sekä kuulla että nähdä esittäjän samalla kertaa. Siellä kuvalähetys lopetetaan tavallisesti siten, että kaikki esiintyjät tulevat esityksen jälkeen kumartamaan kaukaisille katselijoilleen ja kuuntelijoilleen. Königswusterhausenin lähetys päättyy taas kaukonäkijään ilmestyvään „Ende”-sanaan.

Neuvostoliitto aikoo rakentaa radioaseman Suomen rajan tuntumaan Uhtualle

Kannaksen Lehti, 12.09.1933: ”Pietarista saadun tiedon mukaan aikovat bolshevikit rakentaa Neuvosto-Karjalaan Suomen rajan lähelle uuden radioaseman, jonka paikkakysymys lienee parhaillaan ratkaistavana. Todennäköisesti sijoitetaan asema Uhtualle, missä aseman kuuluvaisuutta on kokeiltu. Uuden aseman perustaminen lienee yhteydessä Itä-Suomeen rakennettavan suomalaisen yleisradioaseman kanssa. Sijoittamalla oman asemansa rajan lähelle haluavat bolshevikit yhdeltä puolen häiritä suomalaisen radion kuuntelua Neuvosto-Karjalassa, mutta toiselta puolen siten on tarkoituksena voimistaa kommunistisen radiokiihotuksen levittämistä Pohjoisia Itä-Suomeen.

Radiotaistelu Moskovan ja Saksan suurlähetysasemien kesken

Länsi-Suomi, 24.09.1933: ”Erään lehden tietämän mukaan tapahtui perjantai-iltana Königswusterhausenin ja Moskovan suurten radioasemien välillä dramaattinen radiotaistelu. Ensiksimainitulta lähetettiin ne gramofooniesitykset, jotka oli otettu oikeudenistunnossa Leipzigissä. Moskovan yleisradioasema siirtyi samalle aaltopituudelle ja lähetti kansallissosialistista Saksaa vastaan kohdistetun palopuheen. Kun saksalainen suurlähetysasema lopetti, jatkoi Moskova kuvauksia nykyisestä Saksasta.

Yleisradion ohjelma-aika lisääntyi 1.3.1934

Aikakauden sanomalehdet kertoivat: ”Suomalaiset radioasemat aloittavat tästä päivästä lähtien ohjelmalähetyksensä jo klo 17, siis tuntia aikaisemmin kuin tähän asti. Etupäässä tullaan tämä lisätty lähetystunti käyttämään musiikkiesityksiin”.

Uudistuksen jälkeen Yleisradion lähetysajat olivat arkisin ja lauantaisin klo 12-13 ja klo 17-22. Sunnuntaisin ohjelmisto alkoi jo klo 9 ja jatkui siitä lähes taukoamatta iltamyöhäiseen klo 22 saakka.

Sortavalan yleisradioasema aloitti toimintansa 1.9.1934.

Yleisradion vuosikirja 1934 kertoo: ”Edellisenä vuonna aloitetut tutkimukset Itä-Suomen uuden yleisradioaseman sijoittamispaikan selvittämiseksi edistyivät sikäli, että Sortavalaan sijoitettiin kuluneena vuonna koeasema. Tämä asema toimii samalla aallolla kuin Porin lähetin, 749 kj. 400,5 m., antennitehon ollessa 0,25 kW. Radioaseman käytettäväksi luovutti Sortavalan kaupunki vuokrattomasti kaupungin maalta Liikolasta peltoalueen ja rakennutti alueelle hirsisen asemarakennuksen. Lisäksi on kaupunki antanut koeasemalle ilmaisen sähkövirran. Asema aloitti säännölliset lähetyksensä 1.9.1934.”

Yleisradio osti ensimmäisen äänityslaitteensa vuonna 1935

Vuonna 1939 kaiverretun pikalevyn pinta hilseilee ja halkeilee
Pikalevyt olivat kaiverruksen jälkeen valmiita soitettaviksi, mutta eivät kestäneet montaa soittokertaa. Varastoidut pikalevyt alkavat halkeilla ja hilseillä muutaman vuosikymmenen jälkeeen. Tämän vuonna 1939 kaiverretun pikalevyn pinta hilseili ja halkeili näin pahasti vuonna 2020.

Yleisradion vuosikertomus kertoo: ”Vuonna 1934 aikana kävi selville, että Pohjoismaat yleensä olivat ryhtyneet käyttämään ohuita metallilevyjä, joiden äänitys tapahtuu uurtoneulaa käyttämällä samaan tapaan kuin gramofonilevyjäkin valmistettaessa.

Tämän vuoksi vuoden 1934 lopulla tilattiin Yleisradiotaloon kokeeksi yksi tällainen äänityskone, joka saapui vuoden viimeisinä päivinä ja jolla ensimmäisenä voitiin kiinnittää levylle Tasavallan Presidentin uudenvuoden päivänä 1935 esittämä sovinnollisuusviikon avajaispuhe. Sen jälkeen kun tästä koneesta oli saatu suotuisat kokemukset ja kun toisaalta oli osoittautunut, että yhdellä koneella ei voitu tulla toimeen, hankittiin jo alkuvuodesta toinen kone ja myöhemmin vielä kaksi, joten näitä äänityskoneita on tällä hetkellä kaikkiaan neljä. Kokemus on osoittanut, että äänityslaitteiden avulla ohjelmistoa on voitu entistä enemmän monipuolistuttaa”

Ylen ensimmäinen äänityslaite oli mullistava uutuus. Kuuntele linkistä kuinka diplomi-insinööri T. K. L. Laakso esittelee radiokuuntelijoille käänteentekevää pikalevytallenninta.

Uuden laitteen ansiosta ohjelmat voitiin nyt äänittää etukäteen jopa ulkomailla. Vaikka pikalevyt olivat kaiverruksen jälkeen valmiita soitettaviksi, ne eivät kestäneet montaa soittokertaa. Niiden ohut kaiverrusura kului jokaisella soittokerralla.

Studioita uudistettiin Turussa, Porissa, Jyväskylässä ja Pietarsaaressa. ”Turussa ryhdyttiin suunnittelemaan uuden studion rakentamista. Tarkoitukseen sopiva huoneisto saatiin vuokratuksi Kristiinankadun varrelta talosta, jonka omistaa Kaupunkien Paloapuyhtiö. Studio valmistui ja vihittiin tarkoitukseensa 15.6 sanomalehtien edustajien ja muiden kutsuvieraiden läsnäollessa

Porin yleisradiostudio muutti Porin Oluttehtaan vanhaan kiinteistöön, osoitteeseen Hallituskatu 20, vuonna 1935.
Porin yleisradiostudio muutti Porin Oluttehtaan vanhaan kiinteistöön, osoitteeseen Hallituskatu 20, vuonna 1935. Nyt Porin Oluttehdas ja sen kiinteistöt on purettu.

Porin yleisradiostudio oli viime vuoteen asti aivan väliaikainen joten ohjelmansuoritusten laatu ei Porista tapahtuneissa lähetyksissä ollut tarpeeksi hyvä. Tämän epäkohdan poistamiseksi uusittiin Porin studio sijoittamalla se Porin Oluttehtaan rakennuksesta vuokrattuun 160 m2 käsittävään huoneistoon. Siihen kuuluu odotushuone, tarkkailuhuone, esitelmästudio ja musiikkistudio. Kun huoneet ovat puutalossa päästiin niiden akustisessa käsittelyssä pienillä kustannuksilla suotuisaan tulokseen. Studion verhoaminen, kalustaminen ja sisustaminen suoritettiin taiteilija Ossi Elstelän johdolla. Studio varustettiin uusilla ohjelmansiirto- ja tarkkailulaitteilla. Uusi studio vihittiin tarkoitukseensa 6.11.

Jyväskylässä saatiin 4.6 kaupunginhallituksen kanssa aikaan sopimus kaupungintalossa olevan isohkon huoneen käyttämisestä ohjelmantarkoituksiin. Pietarsaaressa Svenska Garden’in talossa sijainnut studio saatettiin talon uusimistöiden yhteydessä ajanmukaiseen kuntoon. Kemissä on käyty neuvotteluja uuden studion aikaansaamiseksi. Toistaiseksi on Kemissä ollut ohjelmalähetyksiin käytettävänä Kemin kaupungin Palokunnan torvisoittokunnan harjoitushuone.”

Suomalaisten radioasemien sijaintipaikka, taajuus, aallonpituus ja antenniteho vuonna 1935.
Suomalaisten radioasemien sijaintipaikka, taajuus, aallonpituus ja antenniteho vuonna 1935.

Oulun uusi yleisradioasema. ”Kokouksessaan 7.6.1935 Oulun kaupunginvaltuusto vuokrasi yhtiölle 95 vuodeksi yleisradioasemaa varten 4.24 hehtaarin suuruisen maa-alueen Kontinkankaan jatkolta n. 3 km:n päässä kaupungista. (Nykyään tuo alue löytyy osoitteesta Radiomastontie, Oulu). Rakennuspiirustukset laati arkkitehti Eino Schroderus. Asemarakennuksen rakennustyöt annettiin urakalla suoritettaviksi helsinkiläiselle O.Y. Constructor A.B:lle”.

Peruskiven laskeminen toimitettiin 23.9 asianmukaisin juhlallisuuksin, jotka radioitiin. Lähetinkoneisto rakennetaan pääasiallisesti kotimaassa, vain osa siitä on tilattu Marconi’s Wireless Telegraph Co Ltd-toiminimeltä Englannista. Asemalle rakennetaan kaksi 100 metrin korkuista tuettua rautamastoa, jotka on tilattu Y. J. Mannerin Konepajalta Hangosta.”

"Voidaanko puolelle miljoonalle ulkosuomalaisillekin varata tilaisuus kuunnella yleisradiomme lähetyksiä", kysyy Helsingin Sanomat, num 67, ilmestynyt 10.03.1935.
”Voidaanko puolelle miljoonalle ulkosuomalaisillekin varata tilaisuus kuunnella yleisradiomme lähetyksiä”, ”millä tavoin Yleisradio voisi palvella kaukana kotimaastaan asuvia kansalaisiamme” kysyy Helsingin Sanomat, num 67, ilmestynyt 10.03.1935.

Vaasan uusi yleisradioasema. ”Kun Vaasan kaupunki 11.7.1935 tehdyllä välikirjalla oli vuokrannut yhtiölle 60 vuoden ajaksi 6.8 ha:n suuruisen maa-alueen ja tontin asemarakennusta varten Vanhasta Vaasasta, ryhdyttiin rakennustöihin. Asemarakennus annettiin samojen piirustusten mukaan kuin Oulussa rakennettavaksi O.Y. Constructor A.B:lle. Rakennuksen peruskiven laskeminen tapahtui 30.10.

Jotta Vaasan ei tarvitsisi rakennuskautena olla kokonaan ilman lähetysasemaa, rakennettiin uuden aseman läheisyyteen väliaikainen radioasema, jonka teho on 0.5 kW ja jonka käyttämä aaltopituus on ollut 211.3 m. Tämä asema aloitti toimintansa 6.12 ja on siitä lähtien lähettänyt säännöllisesti ohjelmaa. Väliaikaisen aseman käyttämä aalto on osoittautunut edulliseksi, minkä vuoksi uudella asemalla onkin suunniteltu käytettäväksi tätä aaltoa. Antennilaitoksena tullaan käyttämään 100 m:n korkuista rautamastoa, joka on tilattu Y. J. Mannerin Konepajalta Hangosta. Masto rakennetaan siten, että se toimii itsesäteilevänä puoliaaltoantennina.”

Kuuntele Yle Elävän Arkiston sivuilta radiokuulutuksia 1930-luvulta

Vuosikertomus 1936

"Kallion kirkon kellot kajahtivat Amerikassa. Uudenvuoden yönä radioi Yleisradiomme Berlinin lyhytaaltoaseman välityksellä Amerikkaan uudenvuodenlyönnit Kallion kirkosta ja niiden päätyttyä saman kirkon kellojen kuuluisan Sibelius-melodian", toteaa Uusmaan Kunnallislehti 4.1.1936
”Kallion kirkon kellot kajahtivat Amerikassa. Uudenvuoden yönä radioi Yleisradiomme Berlinin lyhytaaltoaseman välityksellä Amerikkaan uudenvuodenlyönnit Kallion kirkosta ja niiden päätyttyä saman kirkon kellojen kuuluisan Sibelius-melodian”, toteaa Uusmaan Kunnallislehti 4.1.1936

Vuonna 1936 jatkettiin radioasemien ja studiotilojen kunnostus-, rakennus- ja täydennystöitä. Ohjelmasiirtolinjoja parannettiin ja Helsinki-Turku-Tukholma yhteys avattiin.

”Kuluneena vuonna onnistuttiin yleisradion käytettäväksi saamaan entistä parempi ohjelmansiirtolinja Helsingistä Turkuun. Samoin on vuoden lopulla Posti- ja lennätinhallitus yhdessä Ruotsin lennätinlaitoksen kanssa parantanut Turun-Tukholma linjayhteyttä, siten että sitä myöten voidaan kumpaankin suuntaan siirtää myöskin musiikkiohjelmaa entistä huomattavasti laatupuhtaampana. Edellä esitetyt teknilliset täydennykset ja parannukset ovat tehneet mahdolliseksi monimutkaistenkin erikoislähetysten aikaansaamisen. Tällainen lähetys oli esim. ”Meidän maakunta on paras” 9.9.1936 joka tapahtui samanaikaisesti Helsingistä ja kaikista paikallisstudioista”

Lahden Suurasema. ”Edellisen vuoden jouluaattona vakinaiset ohjelmalähetyksensä aloittanut Lahden uusittu yleisradioasema on koko vuoden toiminut 150 kW:n antenniteholla ja vanha 40 kW:n Telefunken-lähetin on ollut varakoneistona. Uuden aseman vihkiäiset olivat 25.1.1936.

Antennin jäätymisen aiheuttamien keskeytysten poistamiseksi tilattiin vuoden lopulla uudet antenninlämmityslaitteet, joilla jäänsulatus voidaan suorittaa ohjelmalähetyksen aikanakin.

Vuoden kuluessa on myös suoritettu uuden aseman kenttävoimakkuusmittauksia. Käytännöllisesti katsoen oli täten Lahden kenttävoimakkuus koko maassa riittävä hyviin kuuntelumahdollisuuksiin, mutta vastaanoton kannalta ikäviä häiriöitä on aiheuttanut Moskovassa toimiva Kominternin voimakas asema, joka koko vuoden on työskennellyt liian läheisellä jaksoluvulla. Moskovan käyttämä jaksoluku on nimittäin 172 kj. sovitun 174 kj:n asemesta, Lahden työskennellessä sille varatulla 166 kilojaksolla”

Oulun uusi yleisradioasema. ”Vuoden alussa olivat O.Y. Constructor A.B:lle luovutetut uuden aseman rakennustyöt niin pitkällä, että voitiin ryhtyä sisustustöihin. Kevätkuukausina ne saatiin loppuun suoritetuiksi. Rakennuksen lopputarkastus pidettiin kesä­kuun 3 p:nä. Sama urakoitsija sai tehdäkseen myös masto- ja tukiköysiperustat jotka valmistuivat toukokuun kuluessa. 100 metrin korkuiset teräsmastot oli talven aikana rakennettu Y. Mannerin Konepajassa Hangossa, josta ne osiin hajoitettuina siirrettiin rautateitse Ouluun. Ensimmäisen maston kokoaminen aloitettiin 2.5. ja työ edistyi niin ripeästi, että molemmat mastot olivat käyttö­kunnossa kesäkuun 9 p:nä. Mastojen lopputarkastus pidettiin heinäkuun 28 p:nä.

Aseman lähetinkoneiston antenniin kehittämä kantoaaltoteho on  10 kW. Valtaosa lähettimestä rakennettiin yhtiön työpajassa Helsingissä vain pääteaste hankittiin englantilaiselta toiminimeltä Marconi’s Wireless Telegraph Co Ltd. Lähetinkoneiston asennustyöt aloitettiin huhtikuun lopussa. Asema aloitti varsinaiset lähetyksensä heinäkuun 22 p:nä ja vihittiin tarkoitukseensa syyskuun 26 p:nä”

Vaasan uusi yleisradioasema. Uusi asemarakennus valmistui 11.6. 1936 jolloin pidettiin lopputarkastus. Samoin tilattiin jo yht’aikaisesti Oulun uuden aseman mastojen kanssa samalta toiminimeltä Vaasaankin yksi 100 m:n korkuinen rautamasto, jota oli tarkoitus käyttää n.s. puoliaaltoantennina. Masto joka valmistui kesäkuun 23 p:nä otettiin heti käytäntöön väliaikaisen aseman antennina ja antoi se odotetut hyvät tulokset. Suoritetuissa mittauksissa todettiin nimittäin kenttävoimakkuuden kasvaneen kaksinkertaiseksi verrattuna vanhalla antennilla saavutettuihin arvoihin. Jälkeenpäin on vielä maston huippuun rakennettu 8 m:n läpimittainen rengas, jonka tarkoituksena on edelleen parantaa säteilyä.”

Turun yleisradioasema. Paikallisen radioyhdistyksen toimesta aikoinaan Ruotsista hankittu lähetinkoneisto ei viime vuosina enää vastannut edes kohtuullisia vaatimuksia toiston ja aallon vakavuuden suhteen. Lähettimen uusimiseen ryhdyttiin heti Vaasan väliaikaisen radioaseman lähetinkoneiston valmistuttua. Yhtiön työpajalla rakentui toinen samanlainen koneisto, joka jo helmikuussa voitiin asentaa Turussa paikoilleen Samppalinnan mäellä sijaitsevaan asemarakennukseen, josta entinen lähetin poistettiin. Säännölliset lähetykset aloitettiin 13.2. Vaikka uuden lähettimen antenniteho on ainoastaan 0.5 kW, niin kunnollisen ohjausosan ja syvemmän moduloinnin ansiosta on Turun yleisradioaseman toiston laatu ja erikoisesti paikallinen kidekuuluvaisuus huomattavasti parantunut. Kun lisäksi vuoden kuluessa Helsingin ja Turun välinen ohjelmajohto on saatu tyydyttävään kuntoon, voidaan päästudion ohjelma saada lähettimeen laadultaan moitteettomana”

Suomalaisen radiotoiminnan uranuurtaja, insinööri Leo Lindell menehtyy 30.9.1936.

Lyhytaallot. ”Vain harvat Euroopan maat ovat enää vailla lyhyellä aallolla työskentelevää yleisradioasemaa, ja yleisradiotoimintaa varten varattujen lyhytaaltoalueiden suppeuden vuoksi on edullisen työskentelyaallon varaaminen käsitetty kaikkialla kiireelliseksi tehtäväksi.” Lue lisää Yleisradion lyhytaaltoasemista ja -historiasta.

Telefunken FE-1 oli kaapin kokoinen radio- ja tv-yhdistelmä. Sen yläosassa oli 9 x 12 cm kuvaruutu. Scherl: 1933: Kombinierter Fernseh- und Rundfunkempfänger der Firma Telefunken

Yleisradion toimittaja Vuokko Arni katsoo näköradiota Berliinissä

Vladimir Kosma Zworykin oli amerikanvenäläinen keksijä. Hän keksi ”ikonoskoopin”, ensimmäisen kuvaputken. Saksalainen Telefunken kehitteli sen johdalta Telefunken FE-1 yhdistelmälaitteen, joka oli kaapin kokoinen laatikko, jossa oli radio ja yläosassa 9 x 12 cm neliömäinen kuvaruutu. Tämä FE-1 malli on viereisessä kuvassa.

Vuonna 1936 Telefunken esitteli FE-4 mallin, jossa olin jo 19 x 22 cm kuvaruutu. Tuumamitoilla se on 7,5 x 8,6 tuumaa, elikkä noin nykyajan tabletin kokoinen. Näitä telkkareita oli sijoitettu ymmmpäri Berliiniä vuoden 1936 kesäolympialasiten aikana. Yleisradion reportteri Vuokko Arni koki ihmeellisen näköradiolähetyksen Berliinin kesäolympialaisissa vuonna 1936. Kuuntele!

Vuosikertomus 1937

Yleisradion ensimmäinen ääniauto ja selostusauto radiotalon edessä Fabianinkadulla Helsingissä. Insinööri Laakso auton katolla. Lähde Yle Elävä Arkisto.
Yleisradion ensimmäinen ääniauto ja selostusauto radiotalon edessä Fabianinkadulla Helsingissä. Insinööri Laakso auton katolla. Lähde Yle Elävä Arkisto.

Vuonna 1937 täydennettiin yleisradioasemien ja studioiden laitteita. Huomattavimmat parannukset olivat Vaasan yleisradioaseman tehon korottaminen 10 kW:iin, uuden yleisradioaseman perustaminen Kuopioon ja ajanmukaisen ääniauton aikaansaaminen. ”Ääniauton hankkiminen soi mahdollisuuksia uusien ohjelmamuotojen käytäntöönottamiseen. Kauan suunnitellut viikkokatsaukset sekä äänitysnäyttein valaistut teatteri- ja elokuvakatsaukset voitiin siten toteuttaa, aluksi suomenkielisessä ohjelmassa”.

”Helsingin studion teknillisiä laitteita täydennettiin vuoden 1937 aikana jatkuvasti. Ohjelmajohtojen mittauksia varten hankittiin sointugeneraattori, jonka avulla voidaan lyhyessä ajassa saada selville ohjelmien siirtoon käytettävien puhelinjohtojen ominaisuudet. Levytysten laatua parannettiin hankkimalla uudet levytyskoneet, joiden käynti on erittäin tasaista. Uuteen stadioniin oli suunnitteilla radion kuulutus- ja tarkkailulaitteet. 

Yleisradion Aleksanterinkatu 46:n pienempi studio Helsingissä, josta lähetettiin pienemmät ohjelmanumerot. Talon ylimmän kerroksen yhdeksän huonetta olivat radiotoiminnan käytössä vuosina 1927-1934. Lähde Yle Elävä Arkisto.. Klikkaa kuva isommaksi.
Yleisradion Aleksanterinkatu 46:n pienempi studio Helsingissä, josta lähetettiin pienemmät ohjelmanumerot. Talon ylimmän kerroksen yhdeksän huonetta olivat radiotoiminnan käytössä vuosina 1927-1934. Lähde Yle Elävä Arkisto. Klikkaa kuva isommaksi.

Vuoden 1937 alussa siirrettiin Lahden studio uuteen huoneistoon Torikatu 3:een. Studion akustiset työt valmistuivat toukokuun 15 p:ksi, jolloin uusi studio otettiin käytäntöön. 

Kun Oulun studio oli osoittautunut pieneksi, ryhdyttiin tiedustelemaan sitä varten uutta huoneistoa. Oulun läänin Talousseuran kanssa tehtiinkin sopimus uuden studion sijoittamisesta Talousseuran rakenteilla olevaan taloon. Studion akustiset työt saadaan suoritetuiksi vuonna 1938 ennen helmikuun loppua.”

Sortavalan studio on sijainnut kaupungintalossa. Musiikkiesitykset on lähetetty juhlasalista, esitelmät ja muut puhe-esitykset taas raastuvanoikeuden istuntohuoneesta. Studion toiminta näissä tilapäisissä huoneissa oli kovin hankalaa eikä studiota voitu saada akustisissa suhteissa täysin tyydyttäväksi. Jonkin verran on studiohuoneiden akustiikkaa kuitenkin voitu parantaa irrallisilla insuliittiseinillä. Kaupungintalossa ei Sortavalan studio tule enää kauan toimimaan, sillä kaupungin laajentaessa Seurahuoneen taloa varataan rakennuksessa tilaa myös ajanmukaista studiota varten.

Kuopion studio joka vihittiin samana päivänä kuin Kuopion yleisradioasemakin, sijaitsee Hapelähteenkatu 6:ssa, Poikain Ammattikoulurakennuksen yläkerrassa. Studioon kuuluu esitelmä- ja musiikkistudiot ja niiden välissä oleva huone teknillisiä laitteita varten. Ensimmäinen lähetys studiosta oli elokuun 4 p:nä.

Yleisradion Fabianinkadun radiotalon sisäpihalla lastataan autoon Vaasan yleisradioasemalle menevän 10 kW:n lähettimen osia, 1937. Lähde Yle Elävä Arkisto.
Yleisradion Fabianinkadun radiotalon sisäpihalla lastataan autoon Vaasan yleisradioasemalle menevän 10 kW:n lähettimen osia, 1937. Lähde Yle Elävä Arkisto.

Lahden suurasema.  ”Marconi-yhtymän rakentama suurasema toimi koko vuoden ajan 150 kW:n antenniteholla ja sen aallonpituus oli 166 kj/s eli 1807,2 m. Vanhaa Telefunkenin rakentamaa 40 kW:n tehoista asemaa käytettiin edelleenkin vara-asemana ja sillä suoritettiin koelähetyksiä 262 kj/s eli 1145 m aallolla. Tammi- ja helmikuussa radioasema lähetti koetarkoituksessa varhaislähetyksiä englanninkielisin kuulutuksin. Koelähetysten tarkoituksena oli saada selville aseman kuuluvaisuus Euroopan eri maissa. Kuuluvaisuusilmoitusten mukaan todettiin aseman kuuluvan hyvin miltei koko Euroopassa.”

Helsingin yleisradioasema. Koska käytäntö oli osoittanut, että Helsingissä oli lukuisten häiriöiden takia vaikeata kuulla suomenkielistä ohjelmaa, niinä päivinä jolloin Helsingin yleisradioasema lähetti ruotsinkielistä ohjelmaa, sijoitettiin Helsingin yleisradioasemalle n. 180 watin tehoinen koelähetin, joka lähetti suomenkieliset ohjelmat viikon kolmena kaksikielisenä päivänä. Koelähetin aloitti toimintansa marraskuussa ja sen aallonpituus on 1522 kj/s eli 197,1 m. Pienestä tehostaan huolimatta kuuluu koeasema verraten hyvin suuressa osassa kaupunkia. Koska koeaseman antamat tulokset olivat suhteellisen hyviä, varattiin v:n 1938 menoarvioon tarpeellinen erä uutta vakituista ja voimakkaampaa lähetinkoneistoa varten”.

Vaasan yleisradioasema. ”Helmikuussa 1937 hyväksyttiin lopullisesti suunnitelma Vaasan yleisradioaseman tehon koroittamisesta 10 kW: iin sekä annettiin työ kokonaisuudessaan O.Y. Suomen Yleisradio A.B:n oman työ­pajan suoritettavaksi. Uusi asema valmistui syyskuussa ja suoritetuissa mittauksissa aseman todettiin täyttävän kaikki sille asetetut vaatimukset. Kuuluvaisuudesta mainittakoon, että 1 mV/m kenttävoimakkuus on n. 50 km päässä asemasta ja 0,2 mV/m kenttävoimakkuus n. 90 km päässä asemasta. Viimeksimainitulla etäisyydellä alkaa aseman häipymisalue.  Uusi asema vihittiin marraskuun 25 p:nä.”

Yleisradion Kuopion studion ohjelmapäällikkö Kauko Tolonen haastattelee Kuopion kaupungintalolla paikallisen ohjelmalautakunnan puheenjohtajaa, lehtori Kurt Enwaldia. Kuvan tiedoissa mainitaan myös M. Eskola, mahdollisesti mies taustalla. Ulkolähetysvahvistin nimeltään "Lahti-vahvistin", Yleisradion työpajan valmistama vahvistin. Hiilimikrofoni pöydällä. Lähde Yle Elävä arkisto.
Yleisradion Kuopion studion ohjelmapäällikkö Kauko Tolonen haastattelee Kuopion kaupungintalolla paikallisen ohjelmalautakunnan puheenjohtajaa, lehtori Kurt Enwaldia. Kuvan tiedoissa mainitaan myös M. Eskola, mahdollisesti mies taustalla. Ulkolähetysvahvistin nimeltään ”Lahti-vahvistin”, Yleisradion työpajan valmistama vahvistin. Hiilimikrofoni pöydällä. Lähde Yle Elävä arkisto.

Kuopion yleisradioasema. ”Toukokuussa tehtiin päätös yleisradioaseman perustamisesta Kuopioon ja päätettiin sinne sijoittaa Oulusta poistettu 0,7 kW:n lähetin. Kuopion yleisradioaseman aalloksi määrättiin 253 kj/s eli 1185,7 m. Myöskin Oulun vanhan aseman 50 metrin korkuiset puiset antennimastot siirrettiin Kuopion uudelle asemalle. Asema sijoitettiin kaupungin välittömään läheisyyteen Alava-nimiselle paikalle, josta Kuopion kaupunginhallitus luovutti 2,5 ha:n suuruisen maa-alueen yleisradioasemaa varten. Asema valmistui syyskuun puoliväliin mennessä ja sen vihkiäiset pidettiin syyskuun 18 p:nä. Kuopion yleisradioasema saa tarvitsemansa sähkövoiman Kuopion kaupungin sähkölaitokselta 6000 V jännitteisenä.”

Ostakaa Fazerin "Markus-Setä suklaata" ja kerätkää hänen kuviaan, joita on kaikkiaan 20 erilaista, kuva Radiokuuntelija-lehti 27.3.1938
Ostakaa Fazerin ”Markus-Setä suklaata” ja kerätkää hänen kuviaan, joita on kaikkiaan 20 erilaista, kuva Radiokuuntelija-lehti 27.3.1938

Sortavala. ”Elokuun 23 p:nä sytytti salama radioaseman palamaan ja asema paloi kaikkine koneistoineen perustuksiaan myöten. Tulipalon syttyessä ei asemalla ollut ketään. Aseman hoitaja oli poistunut asemalta pari tuntia ennen palon syttymistä. Päivälähetyksen päätyttyä oli antenni maadoitettu ja voimaverkon pääkytkin aukaistu. Salama oli mennyt asemarakennukseen puhelinjohtoja pitkin. Radioasema oli vakuutettu tulipalon varalta Vakuutusosakeyhtiö Pohjolassa. Vakuutusyhtiö korvasi palon aiheuttamat vahingot. Kun Sortavalan uuden aseman rakennussuunnitelmat olivat palon sattuessa vielä keskeneräiset, ryhdyttiin O.Y. Suomen Yleisradio A.B:n työpajassa Helsingissä heti rakentamaan Sortavalaan uutta väliaikaista lähetintä, jotta paikkakunta ei jäisi kovin pitkäksi aikaa ilman yleisradioasemaa. Uusi lähetin valmistui lokakuun loppuun mennessä ja sijoitettiin tilapäisesti kaupungintalossa olevaan studiohuoneistoon. Lähettimen antenniteho on 200 wattia. Suoritetuissa mittauksissa on lähetin osoittautunut laadultaan täysin moitteettomaksi.”

Joensuun yleisradioasema. ”Yleisradioasemaa varten Joensuun kaupunki luovutti kesäkuussa n. 2,5 ha:n suuruisen maa-alueen Siihtalan ranta-alueesta Pielisjoen varrelta, noin kilometrin päässä kaupungista. Yleisradioaseman erikoisrakenteista antennia varten pystytettiin asemalle 50 metrin korkuinen puumasto. Masto on 3-särmäinen ja ns. ristikkorakennetta. Maston huipusta kohoaa noin 20 metrin pituinen puutanko, joten maston kokonaiskorkeus on 70 m. Aikainen talventulo hidastutti jonkin verran maston rakennustöitä ja masto valmistui lopullisesti vasta tammikuussa 1938. Asemarakennus, maajohtoverkko, ohjelmakaapeli ja voimakaapeli valmistuivat suunnitelman mukaisesti syksyn kuluessa. Aseman lähetinkoneiston rakennustyöt aloitettiin vuoden 1937 lopulla O.Y. Suomen Yleisradio A.B:n omassa työpajassa Helsingissä. Lähettimen antennitehoksi tulee 1 kW.”

Ääniauto. ”Kesällä 1937 valmistui reportaashitoimintaa varten suunniteltu suuri ääniauto. Auton äänilevyjen leikkauslaitteilla voidaan valmistaa äänilevyjä (= tallentaa ääntä) suoraan reportaashipaikalta. Ääniauton kori on rakennettu O.Y. Autokoriteollisuus A.B:n tehtaalla Tapanilassa Volvo LV-84 D alustalle. Alustan akseliväli on 4,10 m. Korin leveydeksi valittiin sitä konstruoitaessa ainoastaan 2,10 m., jotta autolla saataisiin liikkua myöskin kolmannen luokan teillä, sillä ääniauton on vastatakseen tarkoitustaan päästävä kaikkialle. Ohjaamossa, jossa on tila kahdelle henkilölle, on kosketin mikrofonin liitäntää varten; selostaja voi siis suorittaa selostuksensa myöskin istuen auton ohjaamossa. 

"Helsingin yleisradioasemalla olevalla lyhytaaltolähettimellä lähetetään ohjelmaa kaikkina niina aikoina, jolloin yleisradioasemakin lähettää", kertoo Helsingin Sanomat 15.5.1937. "Lähetys tapahtuu tilapäisesti rakennetulla lähettimellä. Kokeilutarkoituksessa käytetään aallonpituutta 49,02 metriä, 6120 kilojaksoa"
”Helsingin yleisradioasemalla olevalla lyhytaaltolähettimellä lähetetään ohjelmaa kaikkina niina aikoina, jolloin yleisradioasemakin lähettää”, kertoo Helsingin Sanomat 15.5.1937. ”Lähetys tapahtuu tilapäisesti rakennetulla lähettimellä. Kokeilutarkoituksessa käytetään aallonpituutta 49,02 metriä, 6120 kilojaksoa”

Ääniauton takatilassa on kahdeksalla rummulla 100, 200 ja 300 metrin pituisia kaapeleita jotka välittävät mikrofoniin puhutun sanan auton päävahvistimeen.  Takatilassa on bensiinimoottorilla toimiva sähkögeneraattori joka lataa ääniauton ohjelmansiirtolaitteille käyttövoiman antavan 24 voltin, 220 Ah akkumulaattoripariston. Auton lattian alle on sijoitettu 300 watin muuttajakone, joka muuttaa tasavirran 220 voltin jännitteiseksi vaihtovirraksi.”

Lyhytaallot. Valtioneuvosto asetti vuonna 1937 asiantuntijalautakunnan tutkimaan ”lyhytaaltoisen radiotoiminnan” aloittamista Suomessa. Niinä aikoina valmistui Yleisradion työpajassa pienitehoinen koelähetin joka sijoitettiin Pasilan radioasemalle. Sen avulla piti raivata jalansijaa maailman lyhytaaltotaajuuksilta. ”Koska viime vuosina Eurooppaan on rakennettu lukuisia lyhytaaltoasemia, tahdottiin Suomellekin varata muutamia lyhytaaltolähetyksiin sopivia aaltoja. Tämän johdosta sijoitettiin Helsingin yleisradioasemalle pieni koelähetin, teholtaan noin 100 wattia.”, kerrotaan Ylen vuoden 1937 vuosikirjassa. Lue lyhytaalloista lisää.

Vuosikertomus 1938

Asentajat Soini ja Juho Rissanen valmistavat 1kW:n keskipitkien aaltojen lähetintä Yleisradion työpajalla, 1938. Lähde Yle Elävä Arkisto.
Asentajat Soini ja Juho Rissanen valmistavat 1kW:n keskipitkien aaltojen lähetintä Yleisradion työpajalla, 1938. Lähde Yle Elävä Arkisto.

Vuonna 1938 pidennettiin kesäohjelmat talvikuukausien ohjelmien mittaisiksi. Lähetykset alkoivat jo klo 17 ja ”radioitiin entiseen tapaan musiikkia ulkoilmaravintoloista klo 23:een, ei kuitenkaan enää kaikkien, vaan ainoastaan Lahden ja Helsingin asemien sekä eräinä viikonpäivinä myös Viipurin aseman kautta”.

Vuonna 1938 myös täydennettiin yleisradioasemien ja studioiden laitteita. Huomattavimmat parannukset olivat Helsingin toisen yleisradiolähettimen rakentaminen, Joensuun, Sortavalan ja Tampereen aseman tehon korottaminen ja ohjelmansiirron teknillinen parantaminen. ”Helsingin ohjelman tarkkailua varten hankittiin uudet tarkkailumittarilaitteet, jotka näyttävät ohjelman voimakkuuden huippuarvot nopeasti ja tarkasti. Erikoinen dynamiikkasäätäjä pitää studiossa tapahtuvan lähetyksen voimakkuuden automaattisesti sellaisissa rajoissa, että lähetysasemat saavat tarpeellisen modulation, mikä on omiaan parantamaan esityksen kuuluvaisuutta. Laitetta käytetään erityisesti orkesterilähetyksissä.”

Vuonna 1937 valmistuneella ääniautollakin oli kovasti käyttöä. ”Kun edellisenä vuonna rakennetun ääniauton käyttö oli kasvamassa yli auton suorituskyvyn, rakennettiin toinen pienempi ääniauto 7 hengen henkilövaunusta. Tämän ääniauton teknilliset varusteet ovat pienemmät kuin suuren ääniauton, ja sitä käytetään yksinkertaisissa tehtävissä.”

Joensuun yleisradioasema. Aseman 70 m:n korkuinen puuristikkomasto valmistui tammikuussa 1938. Yleisradion työpajassa rakennettu 1 kW:n tehoinen lähetin aloitti 21.4 säännöllisen ohjelmanlähetyksen 310 kj:lla eli 967,7 m:n aallolla. Aseman vihkiäiset pidettiin 27.4. Kun ohjelmaa päivisin välitetään releoimalla Lahden aseman lähetyksiä, tuottavat Moskovan yleisradioaseman aiheuttamat häiriöt aseman toiminnalle vaikeuksia. Tämän johdosta suoritettiin 6.6 lähtien asemalla kokeita käyttämällä erikoista noin 50 m päässä asemarakennuksesta sijaitsevaa suunnattua releoimisantennia. Kokeilut ovat onnistuneet ja Moskovan häiriö on saatu häviämään. Joensuun kaupunki luovutti 30.6. 37 tehdyn sopimuksen mukaan Suomen Yleisradion käyttöön kaupungintalosta ns. musiikkisalin studiohuoneeksi. Joulukuun alussa rakennettiin studion etuhuoneeseen erillinen vahvistinhuone ensoniitista”

Yleisradion radioasema Joensuussa, rakennus ja masto. Asema sijaitsi 1 km päässä kaupungin ydinkeskustasta, Pielisjoen pohjoisrannalla Siihtalan kaupunginosassa, suunnilleen nykyisen Pekkalan sillan paikalla. Hirsirakenteinen masto oli 70 metriä pitkä ja ainut puusta tehty masto Suomessa. Asema vihittiin käyttöön 27.4.1938. Lähde Yle Elävä Arkisto.
Yleisradion radioasema Joensuussa, rakennus ja masto. Asema sijaitsi 1 km päässä kaupungin ydinkeskustasta,
Pielisjoen pohjoisrannalla Siihtalan kaupunginosassa, suunnilleen nykyisen Pekkalan sillan paikalla. Hirsirakenteinen masto oli 70 metriä pitkä ja ainut puusta tehty masto Suomessa. Asema vihittiin käyttöön 27.4.1938. Lähde Yle Elävä Arkisto.

Sortavalan yleisradioasema.  ”Asema rakennettiin vuoden kuluessa kokonaan uudelleen. 11.4. Sortavalan kaupunginhallituksen kanssa tehdyllä sopimuksella saatiin asemaa varten tarpeellinen maa-alue kaupungin omistamalta Liikolan peltoalueelta. Asemarakennus valmistui kesään mennessä, niin että 21.VI sinne voitiin siirtää aikaisemmin kaupungintalossa toiminut väliaikainen lähetyskoneisto. Asemalle rakennettiin 70 metrin korkuinen puinen ristikkomasto, joka kannattaa samankorkuista pystysuoraa antennia. Väliaikainen lähetin käytti Sortavalan vanhaa jaksolukua 776 kj:n eli 386,6 m:n aaltoa aina 14.11 saakka, jolloin lähetin siirrettiin muualle. Yhtiön työpajassa Helsingissä rakennettiin 1 kW:n tehoinen lähetin, joka aloitti lähetyksensä Sortavalassa 20.10 jaksoluvulla 610 kj eli 491,8 metrin aallolla. Aseman vihkiäiset pidettiin 23. X.

Sortavalan kaupunki on rakentanut uuden rakennuksen juhlahuoneistoa ja hotelliliikettä varten. Kaupunginhallituksen kanssa 11. IV tehdyn sopimuksen mukaan on tähän rakennukseen varattu myöskin huoneisto Sortavalan studiolle. Rakennustyöt ovat edistyneet niin pitkälle, että huoneisto voidaan ottaa käytäntöön kuluvana vuonna.”

Tampereen yleisradioasema. Vanha jo vuonna 1930 valmistunut 0,5 kW:n lähetin korvattiin uudella yhtiön työpajassa rakennetulla 1 kW:n tehoisella lähettimellä. Tampereen yleisradioasema sijaitsee Tampereen kaupungin omistamassa Pyynikin näkötornissa.”

Vaasan yleisradioasema. ”Aseman 100 m:n korkuiseen mastoantenniin asennettiin lentoliikenteen turvallisuuden vuoksi neon-valot, jotka otettiin käytäntöön 15. VII.”

  • Eläkää tekin Zakopanen-talvikisojen tapahtumien mukana. Radiomainos vuodelta 1939.
  • Suomalainen ei usko ennenkuin koettaa Luxor-radiota. Mainos vuodelta 1939.
  • Lorenz-radio, mainos vuodelta 1939
  • Suomalainen loistoradio on Helvar-radio, mainos vuodelta 1939.
  • Fenno-radion mainos vuodelta 1939 yhdistää uutta ja vanhaa,

Kuinka Helsingin vuoden 1940 Olympiakisat radioidaan. ”Aamupäivisin on stadionilla alkukilpailuja; muilla kilpailupaikoilla kilpailut tapahtuvat aamupäivisin ja iltaisin jopa myöhään yöllä. Stadionin ohella tulevat tärkeimpiä kilpailupaikkoja olemaan uimastadion ja Messuhalli. Messuhallissa tulevat paini- ja nyrkkeilykilpailut varmasti jatkumaan usein myöhään yöhön. Olympiakisojen pisimmät kilpailut kestävät 14 päivää; nämä miekkailukilpailut pidetään Westendissä. Taivallahdella tapahtuvat melonta- ja soutukilpailut, Käpylään rakennettavalla velodromilla ratapyöräilyt, Laakson ratsastuskentällä ja Talissa ratsastuskilpailut, Malmilla ja SMY:n ampumaradalla Huopalahdessa ampumakilpailut ja lopuksi Harmajan luona purjehduskilpailut. Yhteensä tulee kisojen aikana käytäntöön noin 15 eri kilpailupaikkaa Helsingissä”, kertoo Kuuntelijan radiotieto, 01.01.1939, nro 1

Yleisradio sai magnetofonit keväällä 1939

Kuvassa AEG-merkkinen saksalainen magnetofoni 1940-luvulta. Magnetofonit saapuivat Yleisradioon jo keväällä 1939. Lähde Yle Elävä Arkisto.
Kuvassa AEG-merkkinen saksalainen magnetofoni 1940-luvulta. Magnetofonit saapuivat Yleisradioon jo keväällä 1939. Lähde Yle Elävä Arkisto.

Helsingin päästudion sai magnetofonit keväällä 1939. Yleisradion vuosikirja 1939 kertoo: ”Muutamia kappaleita Olympiakisojen radiointia varten tilattuja magnetofoneja (AEG malli FT4) luovutettiin studion käytettäväksi. Magnetofoneissa ääni otetaan rautajauheella päällystetylle paperifilmille ja äänen talteenotto perustuu rautajauheen magnetoimiseen. Samaa nauhaa voidaan käyttää lukemattomia kertoja poistamalla aikaisempi esitys eli demagnetoimalla nauha. Magnetofonit olivat erittäin tervetullut lisä äänitysosastolle, sillä yhdessä aikaisemmin käytännössä olevien äänityslaitteiden kanssa ne huomattavasti lisäsivät äänitysosaston toimintamahdollisuuksia. Vuonna 1939 äänitettiin 839 suomenkielistä esitystä, mikä vastaa 487,5 tunnin lähetysaikaa, ja 304 ruotsinkielistä esitystä, lähetysajaksi muutettuna 106 tuntia.”

"Huomattava keksintö magnetofoni - syrjäyttänyt äänilevytysmenetelmän yleisradiossa. Nyt talletetaan ääni erikoislaatuiselle filminauhalle, joka voidaan puhdistaa” ja entistä parempana käyttää uudelleen. Magnetofoni vähentää yleisradion menoja ja vapauttaa sen ”särkyneestä” ohjelmasta, toteaa tri Heikinheimo", sanoo Liitto-lehti, 04.02.1939, nro 28, s. 1-7.
Huomattava keksintö magnetofoni – syrjäyttänyt äänilevytysmenetelmän yleisradiossa. Nyt talletetaan ääni erikoislaatuiselle filminauhalle, joka voidaan puhdistaa” ja entistä parempana käyttää uudelleen. Klikkaa kuvaa lukeaksesi artikkelin.

Huomattava keksintö magnetofoni – syrjäyttänyt äänilevytysmenetelmän yleisradiossa. Nyt talletetaan ääni erikoislaatuiselle filminauhalle, joka voidaan puhdistaa” ja entistä parempana käyttää uudelleen. Magnetofoni vähentää yleisradion menoja ja vapauttaa sen ”särkyneestä” ohjelmasta, toteaa tri Heikinheimo”, sanoo Liitto-lehti, 04.02.1939, nro 28, s. 1-7.

Ohjelma-aikaa pidennettiin 15.6.1939 lähtien. ”Aamupäivälähetys aloitettiin nyt arkisin jo klo 11.15 jolloin alkoi 45 minuutin mittainen lähinnä tehdastyöväkeä silmällä pitäen järjestetty aamiaistuntikonsertti”.

Ulkolähetyspaikkoja parannettiin. Helsingissä suoritettiin asennustöitä Kansallisteatterissa ja Johanneksen kirkossa. Oulussa rakennettiin Oulun kirkkoon erityinen koppi josta kirkkolähetyksiä hoitava teknikko voi seurata jumalanpalveluksen kulkua. Sortavalaan rakennettiin uusi studio kaupungin juhlahuoneistorakennukseen. Tampereen tuomiokirkossa uusittiin suuri osa mikrofonikaapeleista kirkon korjaustöiden yhteydessä. 

”Vuonna 1939 muodostui yhtiön teknillinen toiminta varsin rikkaaksi. Tärkeimmistä uusista töistä mainittakoon Turun uusi suuritehoinen yleisradioasema, Porin lyhytaaltoaseman hankintaan sisältyvät työt sekä valmistavat työt Olympiakisojen radioimiseksi koti- ja ulkomaille.”

Yleisradio harjoitteli ylimääräisten kertausharjoitusten aikana

”Entiseen tapaan useimmat maamme yleisradioasemat lähettivät yleisohjelman ohella myöskin omia paikallisohjelmiaan. Ylimääräisten kertausharjoitusten aikaan useimmilla paikkakunnilla järjestettiin yhteistoiminnassa sotilasviranomaisten kanssa varsin runsaasti paikallisohjelmia, maanpuolustusohjelmia, lähinnä reserviläisiä silmälläpitäen.”

Turun Vasaramäen radioasema aloitti toimintansa 25.10. 1939

Turun juuri valmistunut uusi yleisradioasema sai palstatilaa Radiokuuntelija-lehdessä marraskuussa 1939. Klikkaa tästä, niin pääset lukemaan artikkelin.
Turun juuri valmistunut uusi yleisradioasema sai palstatilaa Radiokuuntelija-lehdessä marraskuussa 1939. Klikkaa tästä, niin pääset lukemaan artikkelin.

Yleisradion vuosikirja 1939 kertoo: ”Yhtiön hallintoneuvoston tekemän päätöksen mukaisesti ryhdyttiin vuoden 1939 alussa kiireellisiin toimenpiteisiin Lahden vanhan 40 kW:n tehoisen aseman siirtämiseksi Turkuun. Uuden aseman aaltopituudeksi määrättiin 335 m, jota Helsingin yleisradioasema oli aikaisemmin käyttänyt.”

”Uutta asemaa varten Turun kaupunginhallitus oli luovuttanut 19.12.1938 n. 3,5 hehtaarin suuruisen maa-alueen Kupittaan kentältä. Tälle alueelle rakennettiin 2-kerroksinen asemarakennus, jonka tilavuus on n. 2500 m3. Rakennustyöt suoritti rakennustoimisto K. J. Tähtinen Turusta, ja asemarakennus valmistui 4.8.1939.”

Asemalle rakennettiin 152,5 m:n korkuinen antennimasto, joka on maasta eristetty amerikkalaista valmistetta olevan jalkaeristimen avulla. Maston rakentamisen ja nostamisen suoritti Y. J. Mannerin Konepaja. Asemarakennus, masto ja koneisto valmistuivat laskelmien mukaisesti, ja uusi asema aloitti toimintansa 25.10. 1939.

Uuden aseman valmistuttua Turun vanha yleisradioasema, ns. Samppalinnan asema, lopetti toimintansa 27.10.1939 jääden uuden aseman vara-asemaksi. Vanhan aseman aaltopituus oli ollut koko vuoden 211 m (1420 kj/s). Vuoden lopulla vanha asema varattiin sotilastarkoituksiin.”

Helsingin yleisradioasema. ”Kun Turun yleisradioasema aloitti lähetyksensä Helsingin aallolla, muutettiin Helsingin yleisradioaseman aaltopituus 400 m:ksi (749 kj/s).”

Yleisradion radioasemat vuonna 1939. Klikkaa kuva isommaksi.
Yleisradion radioasemat vuonna 1939. Klikkaa kuva isommaksi.

Kuopion yleisradioasema. ”Asema uusittiin vuonna 1939 aivan kokonaan. Uusi asema aloitti toimintansa 17. 5. 1939. Aseman uudelleen rakentaminen lisäsi paljon sen kuuluvaisuusaluetta, samalla kuin kuuntelua häirinnyt pohjasurina kokonaan poistui. Kuopion ja Joensuun välille valmistui lokakuussa uusi suora puhelinyhteys, jonka ansiosta ohjelmansiirto asemille huomattavasti parantui. Asema lähetti 1185 mm (253 kj/s) aallolla.”

Viipurin yleisradioasema. ”Asema lähetti koko vuoden 569 m:n (527 kj/s) aallolla. Yhtiön hallintoneuvoston päätöksen mukaisesti korotettiin Viipurin aseman teho 20 kW:iin 2.5. 1939. Tehtyjen mittausten ja kuuntelijoiden lähettämien kuuluvaisuusilmoitusten mukaan aseman kuuluvaisuusalue kasvoi ja kuuntelu varmistui tehonkorotuksen johdosta huomattavasti, joten toimenpide osoittautui tarkoitustaan vastaavaksi.”

Talvisota syntyi

Radio-ohjelmat 5.1.1940. Lähde radiokuuntelija-lehden vuoden 199 viimeinen numero.

Yleisradion vuosikirja 1939 kertoo: ”Sodan puhkeaminen omassa maassamme muutti tietysti perinpohjin koko ohjelmatoiminnan. Ulkonaisesti tämä näkyi ensi sijassa siinä, että ryhdyttiin lähettämään vain yhtä ohjelmaa, jossa kaikkina viikonpäivinä oli sekä suomen- että ruotsinkielisiä ohjelmanumeroita. Paikallisohjelmat lopetettiin heti sodan puhjettua; ainoastaan paikallisia jumalanpalveluksia jatkettiin sieltä täältä vielä jonkin aikaa. Osittain sen johdosta, että saman päiväohjelman puitteisiin oli saatava mahtumaan niin hyvin suomen- kuin ruotsinkielistä ohjelma-ainesta, osittain taas koska tiedoitusluontoinen aines ohjelmassa sodan sytyttyä runsaasti lisääntyi, päivittäinen ohjelma-aika piteni siinä määrin, että asemat lähettivät arkisinkin ohjelmaa käytännöllisesti katsoen koko päivän, pitäen taukoa vain klo 14— 16.”

”Sodan aikana lisääntyneessä tiedoitusluontoisessa ohjelmistossa saivat entistä huomattavamman sijan Yleisradion varsinaisten ohjelmaelinten ulkopuolelta järjestetyt ohjelmat. Niinpä ”Puolustusvoimien ohjelmalla” oli joulukuun alkupuolelta saakka päivittäin käytettävänään 1,5 tuntia. Näiden ohjelmien tärkeimpänä, voimakasta mielenkiintoa herättäneenä aineksena olivat rintamalta ja sen välittö­mästä läheisyydestä, toisinaan keskeltä taistelutoimintaa, tehdyt selostukset, joita olivat laatineet pääasiassa sotilasvirkamiehet Pekka Tiilikainen ja E. Sevon.”

Maan Turvan järjestämien siirtoväen ohjelmien rinnalle tulivat joulukuussa ”Hembygdsfrontenin” järjestämät vastaavanlaatuiset ruotsinkieliset ohjelmat. Samoihin aikoihin Finlandia-uutistoimisto sai järjestettäväkseen joukon suomen- ja ruotsinkielisiä ohjelmia. Erikseen on tässä yhteydessä mainittava sodan aikana ohjelmaan tullut tärkeä sarja ”Työväenliikkeen miehet puhuvat”, jossa joukko huomattavia sosialidemokraattiseen puolueeseen lukeutuvia kansalaisia esitti ajatuksensa maamme puolustamisesta.”

”Sodan aikana radion merkitys kasvoi suunnattomasti. Radion entisestään tehostunut uutistenvälitystoiminta sekä isänmaallinen, vakava, mutta samalla reipas ohjelma olivat omiaan pitämään mielialaa rohkeana. Radio oli myöskin joustavana yhdyssiteenä taisteluja kotirintaman välillä. Sen avulla myös maan kohtaloista vastuussa olevat miehet Tasavallan Presidentistä alkaen saivat tärkeät lausuntonsa levitetyiksi mahdollisimman laajalle.”

Myöskin vieraskielisten tiedoituslähetysten määrä kasvoi sodan päivinä huomattavasti. Yleisohjelmassa oli tällaisia lähetyksiä englannin, italian, ranskan, saksan, venäjän ja viron kielillä. ”Tässä yhteydessä voidaan myös mainita, että Suomen Yleisradio joutui palvelemaan erään suoranaisenkin ulkopoliittisen toimenpiteen välineenä. Ulkoministeri Tanner näet esitti joulukuun 15 p:nä radiossa eräitä kysymyksiä Neuvostoliiton ulkoasiainkomisaari Molotoville pyytäen tältä vastausta radioteitse.”

Lähteet:

  • Yle vuosikertomukset, https://yle.fi/aihe/yleisradio/vuosikertomukset/arkisto
  • Yle Elävä Arkisto, https://www.flickr.com/photos/ylearkisto/

Suosituimmat