KotiRadiokanavat ja -taajuudetKun ULA-lähetykset saapuivat...

Kun ULA-lähetykset saapuivat Suomeen

ULA-lähetykset saapuivat Suomeen pienin mutta vakain askelin. ”Luonnonmukainen ja häiriötön ääni” kiinnosti kaikkia, mutta koko Suomen kattavan radiolähetinketjun rakentaminen oli kallista ja aikaa vievää. Myös ongelmia oli matkassa…

ULA, eli ultralyhyet aallot esiteltiin Suomessa 1930-luvun alussa. Yleisradio-lehti 29/1931 kirjoittaa seikkaperäisesti saksalaisen Telefunkenin suorittamista kokeista ja saaduista tuloksista, mutta toisen maailmansodan läheisyys ja sota vei ULA-tekniikan sotatantereille.

Suomi oli seurannut tiiviisti saksalaisten ULA-kokeita ja vuonna 1951 Yleisradion teknillinen neuvottelukunta laati 5-vuotissuunitelman kuunteluolosuhteiden ja yleisradioverkoston kehittämiseksi. Yleisradion vuosikertomus vuodelta 1951 kertoo ”Ula-aaltojen käytäntöönottoa puoltavat monessa maassa, ennenkaikkea Saksassa, saadut hyvät tulokset. Ula-asemat soveltuvat erittäin hyvin kaksikielisten asutusalueiden radioasemiksi. Niiden avulla voidaan saada erilliset asemaverkostot suomenkielisille ja ruotsinkielisille kuuntelijoille, jolloin yleisradion vaikea kielikysymys ratkeaa suotuisasti. Ula-asemia, voidaan edullisesti käyttää myös monessa sisämaan asutus- ja teollisuuskeskuksessa. Neuvottelukunta piti tärkeänä, että ula-asemien rakentamiseen ryhdytään jo v. 1952, sillä uuden järjestelmän käytäntöönotto vaatii aikaa, kun taas toiselta puolen kuunteluolosuhteita olisi maassamme saatava nopeasti parannetuksi”.

ULA-tekniikka tarjosi useita etuja verrattuna tuolloin yleisesti käytettyihin AM-taajuuksiin. Tärkein oli parempi kuuluvuus: ULA-lähetykset olivat vähemmän alttiita häiriöille, kuten sähkölaitteiden aiheuttamille säröille. Tämä paransi merkittävästi kuuntelukokemusta erityisesti kaupunkialueilla, joissa sähkölaitteiden aiheuttama häiriö oli yleistä. ULA-tekniikka mahdollisti useamman radiokanavan lähettämisen samalla alueella, mikä avasi ovia monikieliselle radiotoiminnalle. Tämä oli erityisen tärkeää kaksikielisessä Suomessa.

Tammikuussa 1951 sijoitettiin ULA-koelähetin Helsingin Olympiastadionin torniin

Helsingin Olympiastadionin torniin rakennetaan pienitehoinen koelähetin. Yleisradion vuosikirja 1951 kirjoittaa: ”Kun pidettiin tärkeänä, että ula-asemien suunnittelussa olisi käytettävissä myös omakohtaista kokemusta, sijoitettiin 6.1.1951 Helsingin Stadionin torniin pienitehoinen Telefunken-tehtaan valmistama koelähetin, jonka kuuluvaisuutta tutkittiin eri puolilla kaupunkia. Lähettimen teho on 0,25 kW ja sen jaksoluku 94,56 MHz. Antenni on kolmitasoinen U-antenni. Koeasemasta saadut kokemukset ovat olleet myönteisiä”.

Sisämaa-Laatokka-lehti 96/1948 kertoo myös kokeesta: ”Tärkeätä on, että lähetysantenni ultralyhyillä aalloilla sijaitsee mahdollisimman korkealla, ja juuri siksi on koeaseman palkaksi valittu n. 70 m maanpinnasta kohoava Stadionin torni. Antennin muodostaa 19 m:n korkuinen teräsputki. johon 3,5 m pituiset alumiiniset antennitangot on kiinnitetty”.

Kotimainen radioteollisuus kiinnostui uudesta tekniikasta, kertoo Ylen Vosikirja 1951. ”Myös kotimainen radioteollisuus kiinnitti huomiota ula-toimintaan. Radiotehtaamme ryhtyivät valmistamaan ula-vastaanottimia sekä tavallisiin vastaanottimiin liitettäviä ula-lisälaitteita. Yleisradiotoiminnan kannalta onkin tärkeätä, että radiokuuntelijoilla on tilaisuus hankkia ula-vastaanottimia niillä paikkakunnilla, joille ula-asemia rakennetaan.”

Vuonna 1953 ULA-asemaverkko laajeni suurimpiin kaupunkeihin

Saloran ula-radiot ovat saapuneet. Klikkaa mainos isommaksi
Saloran ula-radiot ovat saapuneet. Klikkaa mainos isommaksi

Koelähetykset osoittautuivat menestykseksi. ”Ula-asemien avulla haluttiin ensiksi parantaa kuuntelumahdollisuuksia kaksikielisillä asutusalueilla, koska pidettiin tärkeänä, että sekä suomen- että ruotsinkielisillä kuuntelijoilla olisi erilliset asemansa. Aikaisempina vuosina ei tyydyttävää rinnakkaisasemaverkostoa voitu rakentaa aaltopituuksien puutteen vuoksi. Myös sisä-Suomeen päätettiin rakentaa eräitä ula-asemia jo ensimmäisessä rakennusvaiheessa. Kotimainen radioteollisuutemme on pystynyt ilahduttavassa määrässä tuomaan markkinoille tarkoituksenmukaisia ula-vastaanottimia. Niiden kysyntä on voitu tyydyttää n. 95 %.

V. 1953 valmistuivat seuraavat ula-asemat, joitten lähettimet tilattiin Amerikasta RCA-yhtymältä:

Helsinki. Ula-asema sijoitettiin Helsingin keskipitkää aaltoa käyttävälle radioasemalle Tapiolaan (Hagalund). Asemalla on 10 kW:n tehoinen lähetin. Kun aseman varsinaista antennia ei voitu pystyttää talvella, asennettiin aseman 150 m korkuiseen antennimastoon väliaikaisesti rengasantenni. Tällä antennilla ula-asema aloitti lähetyksensä 3 kW:n teholla 19.3. Aseman varsinainen pylon-antenni asennettiin toisen maston huippuun kesällä ja asema ryhtyi lähettämään täydellä teholla uutta antennia käyttäen 17.7. Antennin tehovahvistus on 6 dB. Aseman kuuluvuussäde on n. 90 km. Stadionin torniin sijoitettu pienitehoinen koeasema jatkoi edelleenkin lähetyksiään. Kun Helsingin varsinainen ula-asema aloitti suomenkielisten ohjelmien lähettämisen, ryhtyi koeasema lähettämään kaksikielisiä ohjelmia.

Jyväskylä. Ula-asema on sijoitettu Jyväskylän harjulle rakennettuun vesilinnaan. Harjun korkeus Päijänteen pinnasta on 65 m ja antennin korkeus harjusta 42 m, joten antenni on 107 m Päijänteen pintaa korkeammalla. Ula-antenni on 4-kerroksinen V-antenni, jonka tehovahvistus on 3. Asemalla on 3 kW:n lähetin. Ula-asema aloitti toimintansa 16.4. Aseman kuuluvuus on todettu hyväksi, varsinkin kun otetaan huomioon maaston mäkisyys Jyväskylän ympäristössä. Aseman keskimääräinen kuuluvuussäde on 60 km.

Imatra. Ula-asema pystytettiin Imatralla Enso Gutzeit Oy:n Imatran tehdasalueella olevaan pieneen tiilirakennukseen ja antenni sijoitettiin rakennuksen vieressä olevaan 120 m korkuiseen savupiippuun, jota tehdas käyttää ainoastaan jätekaasujen poisjohtamiseen. Ula-aseman antenni on voimakkaasti suuntaava. Se on 2-osainen, 2-kerroksinen yagi-antenni, joka säteilee tehoa eniten Lappeenrannan ja Simpeleen suuntiin, kun taas rajalle, kaakkoon päin, säteilyteho on aivan pieni. Asema lähetti ohjelmaa ensimmäisen kerran 1.12. Kuuntelijoitten lähettämien ilmoitusten mukaan on aseman kuuluvuus hyvä varsin laajalla alueella. Aseman kuuluvuussäteenä voidaan pitää 70 km. Imatran ula-asema saa ohjelmansa releoimalla Lahden radioasemalle sijoitettua ula-lähetintä. Releointia varten on Imatran kauppalan vesitorniin, joka on 6 km päässä lähetysasemasta, rakennettu tehokas vastaanottoantenni, jossa on 16-elementtinen heijastimilla varustettu dipolirintama. Vastaanottimena käytetään erikoisen herkkää releoimisvastaanotinta. Vesitornissa on myös kehäantenni ja vastaanotin, jolla voidaan releoida Lahden suurasemaa.

Turku. Turun radioasemalle sijoitettiin 3 kW:n tehoinen lähetin, 150 m korkeaan antennimastoon asennettiin Amerikasta tilattu V-antenni, jonka tehovahvistus on 3. Asema aloitti vakinaiset lähetyksensä 26.4. Korkean antennimaston ansiosta aseman kuuluvuus on hyvä ja on mittauksessa todettu kuuluvuussäteeksi n. 70 km.

Vaasa. Vaasan radioasemalle sijoitettiin 10 kW:n tehoinen lähetin. Kun varsinaista antennia ei voitu asentaa talvella, sijoitettiin 100 m korkuiseen antennimastoon väliaikaisesti perhosmallia oleva ula-antenni. Asema aloitti säännölliset lähetyksensä 18.4. Kesällä väliaikainen antenni vaihdettiin Amerikasta tilattuun 2-osaiseen pylonantenniin, joka jäi asemalle pysyväiseksi. Sen tehovahvistus on 3. Asema ryhtyi lähettämään vakituisella antennillaan 21.7. Aseman kuuluvuussäde on n. 80 km.

Katso Yle Areenasta Ula-radion esittelyfilmi, jossa esitellään radion ULA-lähetysaseman laitteita ja nähdään Suomen ensimmäinen ULA-lähetinantenni, joka on 171 metriä korkea. 

Vuosikertomus 1954

ULA-asemat rakennettiin mahdollisimman automaattisiksi. Lähettimien käynnistys suoritetaan kytkinkellojen avulla. Myös ohjelmayhteydet liittyvät lähettimiin automaattisesti. Aseman hoitajan lähin tehtävä onkin huoltaa radioaseman laitteita ja valvoa niiden toimintaa. ULA-asemat saavat ohjelmansa yleensä releoimalla toista ula-asemaa. Kaukopuhelinjohtoja ei ohjelmien siirtoon käytetä, sillä ne eivät ole tarkoitukseen sopivia. Lisäksi olisi kaukopuhelinverkon käyttö aiheuttanut suuria kustannuksia.

”Ula-asemilla käytetään releointiin korkealuokkaisia vastaanottimia, jotka on kehitetty Länsi-Saksassa ula-releointia silmällä pitäen. Käytännössä on releointi todettu riittävän varmaksi noin 120 km etäisyydelle lähetysasemasta, mikä on huomattavasti optillista etäisyyttä suurempi. Kaikilla ula-asemillamme on Radio Corporation of America’n (RCA) lähettimet. Ne ovat teholtaan joko 3 kW tai 10 kW. Releoimisvastaanottimet ovat Rohde & Schwarz tehtaan valmistamia.

ULA-asemien kuuluvaisuus vuonna 1954.
ULA-asemien kuuluvaisuus vuonna 1954.

V. 1954 valmistuivat seuraavat ula-asemat:

Kokkola. Asema sijaitsee Torkinmäellä kaupungin laidassa. Asemarakennus valmistui 3.8. ja 75 m korkuinen teräsmasto 15.9. Mastoon asennettiin Länsi-Saksasta Rohde & Schwarz-toiminimeltä tilattu 4-kerroksinen ympärisäteilevä ristidipoliantenni (turn-stile), jonka kukin kerros käsittää 2 ristissä olevaa dipolia. Antennin vahvistuskerroin on 3 dB. Säännölliset lähetykset alkoivat 27.10. ja suoritetut kenttävoimakkuusmittaukset osoittivat aseman kuuluvuussäteen olevan n. 80 km, mitä on pidettävä erittäin hyvänä. Aseman vihkiäiset olivat 26.11.

Kristiinankaupunki. Asema sijaitsee n. 1 km kaupungista Poriin johtavan tien varrella. Asemarakennus valmistui 28.10. Asemalla on 3 kW lähetin. Verkkojännite pidetään vakiona automaattisella jännitteensäätäjällä. 75 m korkuinen teräsmasto nostettiin 27.8. Maston huippuun on asennettu ristidipoliantenni. Asema aloitti lähetyksensä 22.11. Se saa ohjelmansa releoimalla Vaasan kaksikielistä ula-lähetintä.

Lahti. Ula-ohjelmien siirrossa muodostaa Lahti tärkeän solmukohdan. Asemalle on sijoitettu 3 kW lähetin. 4-tasoinen suuntaava antenni on kiinnitetty aseman itäisen 150 m korkuisen maston huippuun. Se suuntaa tehon Tampereen, Jyväskylän ja Mikkelin muodostamaan kulmaan, joissa suunnissa antennin vahvistus on 6. Lahden ula-asema saa ohjelmansa releoimalla Helsingin suomenkielistä ula-lähetintä.

Mikkeli. Asema sijaitsee Tuomaalassa n. 6 km kaupungista pohjoiseen. Asemarakennuksessa on myös asemanhoitajan asunto. Rakennus valmistui 22.10. Samanaikaisesti nostettiin 75 m korkuinen teräsmasto huipussa olevine ristidipoliantenneineen. Asemalla on 3 kW lähetin ja se saa ohjelmansa releoimalla Lahden ula-asemaa. Vastaanottoon käytetään antennimastoon n. 50 m korkeuteen kiinnitettyä 6-elementtistä suunta-antennia. Asema aloitti vakinaiset lähetyksensä 12.11.

Pietarsaari. 3 kW tehoinen ula-lähetin sijoitettiin kesällä keskipitkäaaltoiselle asemalle. Lähetintä ei kuitenkaan voitu ottaa käytäntöön v. 1954, koska asemalle Amerikasta tilattu antenni ei saapunut ajoissa. Aseman toiminnan alkaminen siirtyi sen vuoksi seuraavaan vuoteen.

Pori. 3 kW tehoinen ula-lähetin sijoitettiin Porin lyhytaaltoasemalle, jonka erään 75 m korkuisen antennimaston huippuun kiinnitettiin yksitasoinen perhosantenni. Asema aloitti säännölliset lähetyksensä 19.10. ja vihittiin 13.11.

Rovaniemi. Kauppala luovutti ula-asemaa varten erittäin edullisen paikan Ounasvaaralta Juhannuskalliolta. Paikalle rakennettu asemarakennus valmistui edellisen vuoden lopussa. Asemalla on 3 kW lähetin. Rakennuksen viereen pystytettiin 75 m korkuinen teräsmasto huipussa olevine ristidipoliantenneineen 15.3. Lähetykset oli aloitettu jo 1.3. väliaikaisella antennilla. Kesäkuussa suoritetut kuuluvuusmittaukset osoittivat, että lähetykset kuuluivat ulkoantennia käyttäen jopa 110 km päähän. Aseman hyvä kuuluvuus johtuu edullisesta sijoituspaikasta. Asema sai aluksi ohjelmansa Oulua releoimalla. Häiriöiden vuoksi oli kuitenkin pakko käyttää iltaisin vuoden loppupuolella myös ohjelmalinjaa. Rovaniemen ula-asema vihittiin 10.9. Ula-aseman hoitajalle rakennettiin Ounasvaaran rinteelle kauppalan omakotialueelle asuinrakennus, jonka pinta-ala on 53 m2. Kauppala luovutti asuinrakennusta varten tontin suuruudeltaan 640 m2.

Savonlinna. Asema sijaitsee 150 m merenpinnan yläpuolella Kaikuvuorella kaupungin länsilaidassa. Asemarakennus valmistui 31.7. Asemalla on 3 kW lähetin. 75 m korkuinen teräsmasto nostettiin 4.10. Antenni on 4-tasoinen ristidipoliantenni. Asema aloitti lähetyksensä 6.10. Se saa ohjelmansa releoimalla Mikkelin ula-asemaa.

Tammisaari. Asema sijaitsee kaupungin vesitornin vieressä Kvarnbacken-nimisellä mäellä. Torniin on kiinnitetty 15 m korkea masto, johon on asennettu yksitasoinen amerikkalainen perhosantenni. Asemarakennus valmistui 10.6. Asemalla on 3 kW lähetin ja saa se ohjelmansa releoimalla Helsingin kaksikielistä ula-lähetintä. Tarvittaessa voidaan käyttää myös ohjelmalinjaa. Asema aloitti toimintansa 28.8. ja vihittiin 1.10.

Tampere. 3 kW ula-lähetin sijoitettiin Pyynikin näkötornirakennukseen Tampereen keskipitkäaaltoiselle asemalle. Entinen 35 m masto poistettiin 15.1. ja tilalle nostettiin 30.1. uusi 75 m teräsmasto. Maston huipussa on 4-tasoinen ristidipoliantenni. Asema saa ohjelmansa releoimalla Lahden ula-asemaa. Lähetykset aloitettiin 2.2. ja asema vihittiin 9.4.

Vaasa. Elokuussa asennettiin asemalle yhdyssuodatin, joka sallii kahden eri jaksoluvulla toimivan lähettimen yhdistämisen samaan antenniin. Suodattimen valmistuttua aloitti toimintansa 10 kW tehoinen Vaasa Ula II, joka lähettää kaksikielistä ohjelmaa. Asema aloitti vakinaiset lähetyksensä 30.9. ja vihittiin 8.10.

Vuosikertomus 1955

Suomen ULA-asemilla käytettyjä antenneja. Klikkaa hyvä isommaksi.
Suomen ULA-asemilla käytettyjä antenneja. Klikkaa hyvä isommaksi.

Syksyllä 1954 alkaneisiin ula-lähetyksiin kiinnitettiin entistä enemmän huomiota. ”Ula-harrastuksen lisäämiseksi näihin ohjelmiin koetettiin sisällyttää sellaisia kuuntelijoiden toivomia aiheita, joita ei
voitu käsitellä yleisohjelmassa. Ula-kuuntelijoiden lukumääräinen kasvu todistaakin yleisön lisääntyvää harrastusta ula-lähetyksiä kohtaan.”

Koli. Koli on 350 m meren pintaa ylempänä ja sieltä on laaja näkyvyys yli pohjois-Karjalan. Vaara soveltuu erinomaisesti ula-aseman paikaksi. Vaaran omistajan, Metsäntutkimuslaitoksen kanssa tehtiin 22.3. sopimus Kolin matkailumajaa lähellä sijaitsevan alueen luovuttamisesta ula-asemaa varten. Sinne rakennettiin 27 m korkea, vapaasti seisova teräsmasto, jonka huippuun asennettiin 8-kerroksinen ristidipoliantenni. Antennin vahvistuskerroin on 6. Asemalle sijoitettiin 2 kpl 3 kW tehoisia lähettimiä. Aseman säteily teho on 15 kW. Koneisto on täysin automaattinen. Asema huolletaan Joensuusta käsin, jonne on matkaa maanteitse n. 75 km. Kolin ula-asema saa ohjelmansa Kuopion ula-asemalta. Asema voi releoida myös Savonlinnan ula-asemaa, mikä muodostaa varaohjelmayhteyden. Asema aloitti vakinaiset lähetyksensä 3.11. ja vihittiin 11.11. Kolin kuuluvuus on osottautunut hyväksi. Kuuluvuustietoja on saatu mm. Tohmajärveltä (110 km), Ilomantsista, Nurmeksesta ja Kuhmosta (110 km).

Kajaani. Kajaanin ula-aseman paikan selvittely vaati perusteellisia tutkimuksia. Edullisimmaksi osottautui Rupukkavaara, joka on noin 15 km kaupungista itään. Asemalle tilattiin 152,5 m korkuinen teräsmasto, jonka huippuun asennetaan Koli-tyyppinen 8-tasoinen ristidipoliantenni. Varsinaiset rakennustyöt suoritetaan v. 1956. Aseman säteilyteho tulee olemaan n. 40 kW.

Ähtäri. Myös etelä-Pohjanmaan aseman paikkakysymys vaati aikaavieviä tutkimuksia. Maaston korkeussuhteet, yhteydet muihin ula-asemiin, sähkönsaanti, tie ym. seikat ratkaisivat paikkakysymyksen Ähtärin hyväksi. Asemaa varten varattiin alue Ähtärin kirkonkylän läheisyydestä. Paikalle rakennetaan 152,5 m korkuinen antennimasto. Aseman säteilyteho tulee olemaan n. 40 kW.

Iisalmi. Iisalmen ula-asema sijoitetaan kaupungin läheisyyteen Paloisvuorelle. Sinne rakennetaan 75 m korkuinen antennimasto. Aseman koneisto tulee täysin automaattiseksi.

Kuopio. Kuopion ula-asema muodostaa tärkeän renkaan ula-asemaketjussa. Sen kautta siirtyvät ula-ohjelmat Kolille, Iisalmeen ja Kajaaniin. Aseman 152,5 m korkuisen antennimaston huippuun pystytettiin 4-kerroksinen ristidipoliantenni, jonka vahvistuskerroin on 3 ja maston viereen rakennettiin asemarakennus kahta 10 kW lähetintä varten. Asema valmistuu v. 1956.

Vuosikertomus 1956

Suomen ULA-asemat vuonna 1956
Suomen ULA-asemat vuonna 1956

ULA-asemista saatiin jatkuvasti myönteisiä kokemuksia. Vuoden 1956 lopussa laskettiin ULA-asemien kuuluvuusalueella asuvan lähes 85% maamme radiokuuntelijoista. ULA-vastaanottimien lukumäärä arvioitiin noin 300000 kappaleeksi.

Forssa. Forssassa kokeiltavana ollut erikoisrakenteinen ulalähetin (Frequenzumsetzer) ei osoittautunut meidän oloissamme sopivaksi lähinnä vastaanotettavan kentän pienuuden takia. Tämän johdosta aseman koneisto vaihdettiin normaalirakenteiseen saman tehoiseen lähettimeen. Lähettimen vaihdon yhteydessä asema siirrettiin palokunnantalosta uuteen vesitorniin, jonka huippu on 120 m merenpinnan yläpuolella. Ula-aseman säteilyteho on 0,2 kW. Antenni on 2-tasoinen ristidipoliantenni. Uusi asema aloitti säännölliset lähetyksensä 19.8.

Vuosikertomus 1957

ULA-asemaverkko laajeni jatkuvasti ja näitä nykyaikaisia asemia odotti lähinnä Pohjois-Suomi. Vuoden 1957 lopussa laskettiin ULA-asemien kuuluvuusalueilla asuvan jopa 95 % maamme radiokuuntelijoista. ULA-vastaanottimia oli noin 40 % radiokuuntelijoista.

”Uudet ula-asemat:

Kemi. Ula-asema sijaitsee Juokuanmäellä n. 15 km kaupungista koilliseen. Sähkö­energiansa asema saa Kemin maalaiskunnan sähkölaitokselta. Ula-asemalla on 75 m korkuinen teräsmasto, jonka huipussa olevan 4-tasoisen ristidipoliantennin vahvistuskerroin on 3. Päälähettimenä on 3 kW tehoinen RCA-lähetin ja varalähettimenä yhtiön työpajassa rakennettu 0.25 kW lähetin. Ula-asema aloitti lähetyksensä 30.11.

Kotka. Kotkan ula-asema sijaitsee Jylppövuoren vesitornissa. Antenni on 2-tasoinen ristidipoliantenni, jonka korkeus merenpinnasta on 78 m. Tornin ylimpään kerrokseen sijoitettiin 0.25 kW tehoinen työpajan valmistama lähetin sekä toinen samanlainen varalle. Asema toimii täysin automaattisena. Ohjelmansa se saa releoimalla Helsingistä tai Lahdesta. Asema aloitti lähetyksensä 19.6.

Taivalkoski. Ula-asema sijoitettiin Haapavaaralle, joka on n. 4 km Taivalkoskelta itään. Paikka on n. 300 m merenpintaa ylempänä. Radioasemalle sijoitetaan Philipsiltä tilattu 5 kW lähetin, mutta kun sitä ei voitu saada maahan lisenssivaikeuksien vuoksi, sijoitettiin radioasemalle väliaikaisesti aikaisemmin hankittu RCA:n 3 kW lähetin. Lisäksi on radioasemalla 0.25 kW varalähetin. Radioasemalla on 152 m korkea teräsmasto. Antennimasto valmistui 15.8 . Maston huippuun asennettiin 8 -tasoinen ristidipoliantenni, jonka korkeus merenpinnasta on n. 450 m. Antennin vahvistuskerroin on 6. Radioaseman koneisto on täysin automaattinen ja sitä hoidetaan Kajaanista käsin, jonne on matkaa n. 170 km. Asema on liitetty Kajaanin ja Iisalmen ula-asemien huoltopiiriin. Ula-asema saa sähköenergiaa Koillis-Pohjan Sähkö Oy:ltä. Taivalkosken ula-asema ottaa ohjelmansa releoimalla Kajaanin ula-asemalta. Varaohjelmayhteytenä tulee olemaan Oulun ula-aseman releointi.

Oulu. Rakennussuunnitelmiin kuului myös ula-aseman rakentaminen Ouluun. Tätä suunnitelmaa ei kuitenkaan voitu toteuttaa lisenssivaikeuksien vuoksi, sillä lisenssejä ei saatu Hollannista tilatulle Philipsin lähettimelle eikä myöskään antennin syöttöjohdolle. Sitävastoin Saksasta tilattu 4-tasoinen ristidipoliantenni saapui maahamme lokakuussa ja se asennettiin radioaseman mastoon. Asemalla tehtiin myös muita valmistavia töitä tulevaa ula-asemaa varten.

Vuosikertomus 1958

Helkama-radiomainos. Klikkaa kuva isommaksi.
Helkama-radiomainos. Klikkaa kuva isommaksi.

”Ula-asemien rakennusohjelma käsitti lähinnä Lapin asemat. Kun Lapin ula-asemien lukumäärä oli taloudellisista syistä rajoitettava pieneksi, oli ne sijoitettava niin, että asemille saataisiin mahdollisimman suuret kuuluvuusalueet. Tarkkojen tutkimusten perusteella asemat päätettiin sijoittaa Kaunispäälle, Pellon Ritavaaralle, Pyhätunturille ja Sammaltunturille. Ula-asemat näillä tuntureilla antavat hyvän kuuluvuuden koko Lapissa samalla kuin normaalinen ohjelmansiirto releoimalla on mahdollista.

Pyhätunturi. Pyhätunturin asema sijaitsee Kultakerolla, jonka korkeus merenpinnasta on 490 m. Se on itäisin tunturin kolmesta korkeimmasta huipusta. Kun Pyhä­tunturi on kansallispuistoaluetta ja suosittu hiihtokeskus, oli aseman sijoituksesta sovittava luonnonsuojeluvalvojan kanssa. Asemarakennukseksi hyväksyttiin hirsimajaksi päällystetty rakennus. Rakennus- ja mastotarpeiden kuljetus paikalle oli vaativa tehtävä. Kuljetukseen osallistui 30 miestä 20 hevosta. Koskaan aikaisemmin ei hevonen ollut käynyt tunturin laella. Radioasemarakennus valmistui 31.8. ja antennimasto 4.10. Mastoa nostettaessa vallitsi sankka sumu, ja vasta viikon kuluttua noston jälkeen masto näkyi kokonaisuudessaan pystyssä. Maston huippuun kiinnitettiin nelitasoinen ristidipoliantenni, jonka vahvistuskerroin on 3. Aseman varsinainen lähetin on Philips-tehtaan rakentama, ja sen teho on 10 kW. Varalähettimenä on yhtiön työpajalla tehty 0,250 k,W:n lähetin. Lähettimen asennustyöt valmistuivat 20.10., jolloin asema aloitti säännölliset lähetyksensä. Asema on täysin automaattinen, ja se ottaa ohjelmansa releoimalla Rovaniemen asemaa. Varaohjelmayhteytenä on Taivalkosken aseman releointi. Asema saa sähköenergiaa suurjännitteisenä Koillis-Lapin Sähkö Oy:ltä. Radioasemaa varten oli vedettävä suureksi osaksi jyrkkään tunturirinteeseen omaa linjaa n. 6 kp. Puhelinlinja ula-asemalle, joka vedettiin samaa tietä kuin sähkölinja, valmistui 4. 12. Korkean paikan ansiosta aseman kuuluvuusalue on laajempi kuin minkään muun suomalaisen ula-aseman. Aseman lähetyksiä kuunnellaan Ivalossa saakka.

Kaunispää. Asema sijaitsee Kaunispään tunturilla, jonka korkeus merenpinnasta on n. 440 m. Tännekin rakennetaan samanlainen asemarakennus kuin Pyhätunturille. Vuoden loppuun mennessä asemarakennus tuli vesikattoon. Myös maston perustata valettiin. Asemaa varten rakennettiin 22 km suurjännitelinjaa Ivalosta tulevan sähkö energian siirtämistä varten. Asema valmistuu seuraavana vuonna.

Sammaltunturi. Asema sijaitsee Sammaltunturilla n. 10 km Pallastunturin matkailumajalta etelään. Paikan korkeus merenpinnasta on 576 m. Myös se kuuluu luonnonsuojelualueeseen. Asemarakennuksen pernstustyöt tehtiin syksyllä. Sähköenergiaa asema saa Muonion Sähköosuuskunnalta 20.000 voltin jännitteisenä. Suurjännitelinja valmistui syyskuussa. Asema, valmistuu seuraavana vuonna.

Pello. Asema sijaitsee Ritavaaralla n. 10 km Pellosta itään. Paikan korkeus merenpinnasta on 320 m. Asemarakennuksen ja maston perustustyöt, tehtiin syksyllä. Asema valmistuu seuraavana vuonna.

Oulu. Ula-aseman rakennustyötä jatkettiin. Nelitasoinen ristidipoliantenni, jonka vahvistuskerroin on 3, valmistui tammikuussa. Philips-tehtaalta tilattu 10 kW lähetin saapui maaliskuussa, jolloin sen asennustyöt aloitettiin. Varalähettimenä on yhtiön työpajalla tehty valmistettu 0,250 kW lähetin. Asema aloitti lähetyksensä 11.4. Aseman kuuluvuussäde on n. 70 km.

Rauma. Rauman vesitorniin sijoitettiin 28.8. 0,250 kW tehoinen yhtiön työpajalla valmistettu ula-lähetin. Asemalla on yksitasoinen perhosantenni. Asema ottaa ohjelmansa releoimalla Porista, ja varayhteytenä on Turun releointi. Aseman kuuluvuussäde on 30 km.

Vuosikertomus 1959

Kaunispää. Edellisenä vuonna aloitettuja rakennustöitä jatkettiin. Asemarakennus, joka on ulkonäöltään maastoon hyvin soveltuva, valmistui heinäkuussa ja 70 m korkea antennimasto nostettiin 10. 5. Maston huippuun kiinnitettiin nelitasoinen ristidipoliantenni, jonka vahvistuskerroin on 3. Asemalle asennettiin Philips-tehtaan rakentama 5 kW:n ula-lähetin päälähettimeksi ja yhtiön omassa työpajassa tehty 0,2 kW:n lähetin varalähettimeksi. Asennustyöt päättyivät 6.8., jolloin asema aloitti säännölliset lähetyksensä. Asema ottaa ohjelmansa releoimalla Pyhätunturin ula-asemalta. Varayhteytenä on Sammaltunturin ula-aseman releointi.

Sammaltunturi. Sammaltunturin ula-asemalla suurin osa rakennustöistä suoritettiin jo edellisenä vuonna. Asemarakennus, joka on suunniteltu luonnonpuistoon sopivaksi ja on samanlainen kuin Kaunispäällä, valmistui heinäkuussa. 70 m antennimasto nostettiin 31.5. ja on sen huipussa täysin samanlainen lähetysantenni kuin Kaunispäällä. Asemalla on kaksi lähetintä, Philipsin rakentama 5 kW:n ula-lähetin päälähettimenä ja yhtiön työpajassa rakennettu 0,2 kW:n lähetin varalähettimenä. Asennustyöt päättyivät 12.8., jolloin asema aloitti säännölliset lähetyksensä.

Pello. Osa rakennustöistä tehtiin jo edellisenä vuonna. Asemarakennus, joka on useimmilla ula-asemilla olevaa normaalista rakennetta, valmistui syyskuussa. Antennimasto nostettiin 16.6. ja siihen asennettiin samanlainen ristidipoliantenni kuin muille Lapin asemille. Asemalla on 5 kW:n Philipsin ula-lähetin päälähettimenä ja yhtiön työpajassa rakennettu 0,2 kW :n lähetin varalähettimenä. Asema aloitti säännölliset lähetyksensä 23.9.

Rovaniemen huoltokeskus. Lapin ula-asemien aluehoitajaa varten hankittiin Rovaniemelle asuintalo, johon myös aluehoitajan toimisto sijoitettiin. Rakennus, jonka pohjapinta-ala on 92 m2, valmistui 1. 8.

Loviisa. Itä-Uudenmaan ruotsinkielisiä radiokuuntelijoita varten asennettiin Loviisaan 25 W :n tehoinen yhtiön työpajassa rakennettu ula-lähetin. Se sijaitsee kaupungin paloasemarakennuksessa ja on täysin automatisoitu. Asema ottaa ohjelmansa releoimalla Helsinki ula II:a ja sen taajuus on 89,2 MHz. Asema aloitti lähetyksensä 4. 6.

Mänttä. Mäntässä, joka on huomattava tehdasyhdyskunta, tarvitaan suuri kenttävoimakkuus häiriötöntä kuuntelua varten. Sen vuoksi sinne sijoitettiin pienitehoinen paikallinen ula-asema. Asema sijaitsee Hiihtomäellä, joka on 185 m merenpinnasta. Antennimasto on 25 m korkea. Lähetin on yhtiön työpajassa rakennettu ja sen teho on 0,2 kW. Asema aloitti lähetyksensä 13.2. Aluksi oli aseman taajuus 91,3 MHz, mutta kun se aiheutti häiriöitä tv-katselijoille, muutettiin taajuus 26. 4. 89,8 MHz:ksi. Asema releoi aluksi Tampereen ula I:a mutta siirtyi myöhemmin Lahden ulan releointiin.

Ohjelmasiirtoketju mitattiin säännöllisin välein erilaisilla testiäänillä. Kuuntele testiääniä Elävän arkiston sivuilta.

Vuosikertomus 1960

ULA-asemien käytössä tapahtui vuonna 1960 huomattavaa kehitystä. Silloin siirryttiin päivittäisiin rinnakkaisohjelmalähetyksiin. Syntyi Yleisohjelma ja Rinnakkaisohjelma. Ylen vuosikertomus kertoo ”Jo vuosi vuodelta oli rinnakkaisohjelmien tarve käynyt yhä väistämättömämmäksi. Tällaiseen ei kuitenkaan ollut aikaisemmin mahdollisuutta, kun oli käytettävissä vain pitkät ja keskipitkät aallot, mutta ula-asemien käytäntöönotto avasi mahdollisuuksia myös useamman lähettimen sijoittamiseen samalle asemalle.

Pihtipudas. V. 1960 rakennettiin Pihtiputaalle ula-asema, joka kuului jo alkuperäiseen ula-asemien rakennussuunnitelmaan. Asema sijoitettiin Ilosvuorelle n. 10 km Pihtiputaan kirkolta etelään. Mainittu vuori on 177 m merenpinnan yläpuolella ja sinne sijoitettiin 70 m korkea antennimasto. Sen huippuun asennettiin 4-tasoinen ristidipoli-antenni, jonka vahvistuskerroin on 3. Asemalle sijoitettiin täysin automatisoitu 0,25 kW :n tehoinen lähetin. Myöhemmin asemalle sijoitetaan päälähettimeksi 3 kW :n lähetin, jolloin nykyinen pienitehoinen lähetin jää varalähettimeksi ja aseman säteilytehoksi tulee 10 kW. Asema ottaa ohjelmansa Jyväskylästä releoimalla ja lähetykset alkoivat 25.10.

Maarianhamina. Ula-aseman sijoittamista Ahvenanmaalle neuvoteltiin ahvenanmaalaisten kanssa monena vuotena. Neuvottelut johtivatkin siihen, että 28.4. tehtiin sopimus Yleisradion ja Ahvenanmaan maakuntahallituksen välillä ula-aseman käytäntöönotosta Ahvenanmaalla. Sopimuksen mukaisesti asennettiin Hammarlandin linkkiaseman yhteyteen väliaikainen 0,25 kW :n tehoinen lähetin ja sen suunnattu 8-tasoinen yagi-antenni kiinnitettiin linkkimaston huippuun. Asema on täysin automaattinen ja se saa ohjelmansa releoimalla Turku ula II:a.

Kilpisjärvi. Kilpisjärven Saanatunturille sijoitettiin kokeilumielessä 28.11. 0,001 W säteilytehoinen ulalähetin, joka toimii täysin automaattisesti 90.1 MHz:n taajuudella. Asemalla on vain paikallinen merkitys.

Lähteet:

  • Yleisradion vuosikertomukset 1950 – 1960, https://yle.fi/aihe/yleisradio/vuosikertomukset
  • Ylen Elävä arkisto
  • Suomen radiohistoriallinen seura