Rock-musiikki soi nettiradioissa ympäri maapalloa. Täällä soi rock-klassikot, hard, progessiivinen rock, thrash ja muuta mielenkiintoista. Valitse listalta mieluinen asema ja paina play-painiketta.
1960- ja 1970-luvun musiikkia soittavia nettiradioita
1960- ja 1970-luvun hitit ja muut parhaat kappaleet soivat nettiradioissa ympäri maailmaa. Luettelossa mielenkiintoisia nettiradioita ja musiikkia hiteistä harvemmin soitettuihin helmiin. Valitse listalta mieluinen asema ja paina play-painiketta.
1980- ja 1990-luvun musiikkia soittavat nettiradiot
1980- ja 1990-luvun kasaria, italodiscoa, maxisinglejä ja ysäriä. Mukana myös aikakauden harvinaisuuksia. Valitse listalta mieluinen asema ja paina play-painiketta.
Blues- ja jazz-musiikkia soittavia nettiradioita
Blues- ja jazz-musiikki, klassikot ja nykypäivän parhaat soivat nettiradioissa ympäri maailmaa. Kuuntele ihan ilmaiseksi ja vaikka nyt heti.
Klassista ja vanhaa musiikkia soittavia nettiradioita
Klassista musiikkia, barokkia ja muuta vanhaa musiikkia soittavia nettiradiota. Valitse listalta mieluinen asema ja paina play-painiketta.
1930-, 1940- ja 1950-luvun musiikkia
Tarjolla 1920- ja 1930-luvun jazz-musiikkia, 1940-luvun sota-ajan lauluja ja iskelmiä ja aitoa 1950-luvun musiikkia. Kuuntele ihan ilmaiseksi ja vaikka nyt heti. Valitse listalta mieluinen asema ja paina play-painiketta.
Dance- ja EDM-musiikin nettiradiot
Dance ja EDM-musiikki soi tauotta täällä. Kuuntele parhaita nettiradioita ihan ilmaiseksi ja vaikka nyt heti.
Miten ja milloin televisio tuli Suomeen? Suomalaisen television historiaa
Televisiotekniikan kehitys alkoi 1920-luvulla. Skotlantilainen John Logie Baird kehitti ensimmäisen mekaanisen televisiojärjestelmän, joka käytti pyörivää levyä. Hänen järjestelmänsä aloitti koelähetykset Lontoossa ja Berliinissä vuonna 1929.
Samaan aikaan amerikanvenäläinen Vladimir Zworykin kehitti ikonoskoopin, eli ensimmäisen kuvaputken. Saksalainen Telefunken hyödynsi tätä teknologiaa ja toi ensimmäisiä televisioita markkinoille jo 1930-luvulla. Näitä televisioita esiteltiin muun muassa Berliinin olympialaisissa 1936.
Kun ULA-radiolähetykset saapuivat Suomeen
Ennen vanhaan radiota kuunneltiin pääosin keskipitkillä aalloilla (AM), ja niiden äänenlaatu jätti usein toivomisen varaa. Sähkölaitteet ja muut häiriöt pilasivat kuuntelunautinnon, ja joskus radiosta kuului vain kohinaa.
Onneksi 1950-luvulla Suomeen alkoi saapua uusi, mullistava tekniikka: ULA-lähetykset, eli tutummin FM-radio. Mutta uuden teknologian käyttöönotto ei ollut ihan yksinkertaista. Se vaati valtavia investointeja ja monenlaista suunnittelua. Miten tämä uusi radioaika sitten alkoi, ja mitä haasteita sen mukanaan toi?
ULA-lähetysten tärkein etu oli parempi kuuluvuus
ULA-tekniikka tarjosi useita etuja verrattuna tuolloin yleisesti käytettyihin AM-taajuuksiin.
Tärkein oli parempi kuuluvuus sillä lähetykset olivat vähemmän alttiita sähkölaitteiden (pölynimurit, hissit, raitiovaunut ja sähkömoottorit) aiheuttamille häiriöäänille. ULA-tekniikka mahdollisti myös paremman äänenlaadun ja useamman radiokanavan lähettämisen samalla alueella, mikä avasi ovia monikieliselle radiotoiminnalle. Tämä oli erityisen tärkeää kaksikielisessä Suomessa. Ulkomaisten asemien aiheuttamia häiriöitä ei ULA-kanavilla ole.
Porin radion ja Porin radioyhdistyksen historiaa
Porin radioyhdistys ja Porin Radio perustettiin vuonna 1925 Vilho Helavan ja muiden pioneerien toimesta. Pori oli radion edelläkävijä aloittaen suorat jumalanpalvelukset ja jäätiedotukset jo ennen Yleisradiota.
Radion historiaa Suomessa ja maailmalla vuosina 1914 – 1929
Kuvittele maailma, jossa ääni ei kulje langattomasti. Ei radiota, ei puhetta valtameren yli, ei hätäkutsuja mereltä. Tuntuu kaukaiselta, eikö? Mutta 1900-luvun alussa tämä oli todellisuutta. Sitten joukko keksijöitä ja harrastajia alkoi leikkiä ”kipinöillä” – sähkömagneettisilla aalloilla, jotka kuljettivat viestejä näkymättömästi. Tämä oli radion alkua, ja se mullisti maailman. Lähdetään matkalle radion alkuaikoihin, tutustutaan sen ihmeisiin ja vaikeuksiin, ja siihen, miten Suomi oli tässä kehityksessä mukana.
Radiohäirintä ennen ja nyt
Radiohäirintä: Miten ja miksi viestejä pimitetään?
Radiohäirintä on tarkoituksellista toimintaa, jonka tarkoituksena on estää tai vaikeuttaa tietyn radiolähetyksen vastaanotto. Tämä tehdään lähettämällä samalla taajuudella häiritsevää ääntä tai muuta signaalia, joka peittää alkuperäisen lähetyksen.
Historia: Kylmän sodan aikana radiohäirintää käytettiin laajasti rautaesiripun takana, jotta estettäisiin ihmisten pääsy länsimaisten radioasemien lähettämiin uutisiin ja muihin ohjelmiin. Nykyäänkin radiohäirintää käytetään yhä, kuten Kiinan tekemät häirinnät Voice of Hope -kanavan lähetyksiä vastaan.
Porin lyhytaaltoasema välitti Suomi-kuvaa maailmalle
Lyhytaaltolähetysten alkutaipaleita
1920-luvulla radiolähetykset rajoittuivat vielä lähialueille. Vuonna 1928 Lahteen valmistunut voimakastehoinen asema kuului jo ympäri Suomen ja jopa ulkomaille saakka.
Radiohistoriaa Suomessa ja maailmalla vuosina 1930 – 1939
1930-luvulla Yleisradiolla oli Lahden suurasema ja äänentallennuslaitteet. Saksassa katsottiin telkkaria Berliinin 1936 kesäolympialaisten aikaan. ”Millä tavoin Yleisradio voisi palvella kaukana kotimaastaan asuvia kansalaisiamme” kysyi Helsingin Sanomat 10.03.1935 ja käynnisti keskustelun kauas kuuluvan lyhytaaltolähettimen tarpeellisuudesta Suomessa. Sitä odotellessa Suomi lähetti ohjelmia Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin Natsi-Saksan Deutscher Kurzwellensenderin kautta.
Ulkomaisten radioasemien kuuntelu Suomessa
Ulkomaisten radioasemien kuuntelu alkoi jo 1920-luvulla ennen Suomen Yleisradion aikaa. Radiotekniikasta kiinnostuneet rakensivat itselleen ja muille yksinkertaisia vastaanottimia, joilla saattoi kuunnella paikallisen aseman lisäksi myös ulkomaisia asemia.
1920-luvun alussa toimi Suomessa kymmenenkunta yksityistä radioasemaa. Niistä vain varakkaimmat kykenivät lähettämään muutaman tunnin päivässä, koska lähettimet, niiden varaosat ja sähkö olivat kalliita. Syystäkin radiokuuntelijoiden katseet kääntyivät ulkomaistenn asemien suuntaan.
Radiokuuntelijoiden Radio-lehti julkaisi ajankohtaisia luetteloita ulkomaisista radioasemista. Viereinen 1.7.1924 ilmestynyt luettelo sisälsi yli 40 kuultavissa olevaa asemaa ympäri Eurooppaa.
Kommenttien kirjoittaminen edellyttää että olet kirjautunut.