1930-luvulla Yleisradiolla oli Lahden suurasema ja äänentallennuslaitteet. Saksassa katsottiin telkkaria Berliinin 1936 kesäolympialaisten aikaan. ”Millä tavoin Yleisradio voisi palvella kaukana kotimaastaan asuvia kansalaisiamme” kysyi Helsingin Sanomat 10.03.1935 ja käynnisti keskustelun kauas kuuluvan lyhytaaltolähettimen tarpeellisuudesta Suomessa. Sitä odotellessa Suomi lähetti ohjelmia Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin Natsi-Saksan Deutscher Kurzwellensenderin kautta.
Sortavalan radioasema
Sortavalan yleisradioasema aloitti toimintansa 1.9.1934.
”Edellisenä vuonna aloitetut tutkimukset Itä-Suomen uuden yleisradioaseman sijoittamispaikan selvittämiseksi edistyivät sikäli, että Sortavalaan sijoitettiin kuluneena vuonna koeasema. Tämä asema toimii samalla aallolla kuin Porin lähetin, 749 kj. 400,5 m., antennitehon ollessa 0,25 kW. Radioaseman käytettäväksi luovutti Sortavalan kaupunki vuokrattomasti kaupungin maalta Liikolasta peltoalueen ja rakennutti alueelle hirsisen asemarakennuksen. Lisäksi on kaupunki antanut koeasemalle ilmaisen sähkövirran. Asema aloitti säännölliset lähetyksensä 1.9.1934.”, kertoo Yleisradion vuosikirja 1934.
Radion historiaa Suomessa ja maailmalla vuosina 1940 – 1945
Talvi- ja jatkosodassa Yleisradio tiedotti, oli rintamalla ja toimi myös radiomajakkana saksalaisille lentokoneille. Huonolaatuinen sähkö ja asemiin kohdistuneet pommitukset aiheuttavat lähetyskatkoja. Radioaalloilla käytiin radiosotaa. Kävi jopa niinkin, että saksalainen lentokone katkaisi Pietarsaaren aseman antennin.