Avaa hakemisto
Table of Contents
Lyhytaaltolähetysten alkutaipaleita
1920-luvulla radiolähetykset rajoittuivat vielä lähialueille. Vuonna 1928 Lahteen valmistunut voimakastehoinen asema kuului jo ympäri Suomen ja jopa ulkomaille saakka.
Porin lyhytaaltoaseman rakentaminen aloitettiin heinäkuussa vuonna 1939. Aseman sijaintipaikka oli suurella pellolla, Koiviston kylän entisillä mailla, noin viiden kilometrin päässä kaupungin keskustasta.
Asemarakennuksen suunnitteli arkkitehti Hugo Harmia. Rakennus on 2-3-kerroksinen, tiilirakenteinen ja sen julkisivu on rapattu. Hugo Harmia suunnitteli myöhemmin myös Helsingin Kauppakorkeakoulun.
Toisesta maailmansodasta johtuen Porin lyhytaaltoaseman vihkiäisiä vietettiin vasta 30.11. 1948.
Aseman lähetysten hyvästä kuuluvuudesta Pohjois-Amerikassa alkoi heti saapua lukuisia ilmoituksia. Lyhytaaltoasema näytti herättäneen Amerikan suomalaisten keskuudessa suurta mielenkiintoa. Vihdoinkin musiikkia ja uutisia vanhasta kotimaasta – ja vieläpä suomen kielellä.
1920-luvulla radiolähetykset rajoittuivat vielä lähialueille. Vuonna 1928 Lahteen valmistunut voimakastehoinen asema kuului jo ympäri Suomen ja jopa ulkomaille saakka.
Ennen vanhaan radiota kuunneltiin pääosin keskipitkillä aalloilla (AM), ja niiden äänenlaatu jätti usein toivomisen varaa. Sähkölaitteet ja muut häiriöt pilasivat kuuntelunautinnon, ja joskus radiosta kuului vain kohinaa.
Onneksi 1950-luvulla Suomeen alkoi saapua uusi, mullistava tekniikka: ULA-lähetykset, eli tutummin FM-radio. Mutta uuden teknologian käyttöönotto ei ollut ihan yksinkertaista. Se vaati valtavia investointeja ja monenlaista suunnittelua. Miten tämä uusi radioaika sitten alkoi, ja mitä haasteita sen mukanaan toi?
Toisen maailmansodan jälkeisessä maailmassa oli pulaa lähes kaikesta, jopa sähköstä. Suomessa radiolähetyksiä vähennettin sähköpulan vuoksi. Pieniä ilon aiheitakin oli sillä alueradio saivat omat väliaikamerkit ja lyhytaaltolähetykset oli kuultu jopa Australiassa.
Helsingin yleisradioasema oli ajoittain radiomajakkana valvontakomission lentokoneita varten. Yleisradion teknillinen komitea tutki ULA-aaltoja ja sellainenkin ihme kuin lankaradio, aloitettiin koeluonteisena Helsingissä. 1940-luvun lopulla herättiin näköradion lumoon, televisio teki tuloaan.