Radion historiaa Suomessa ja maailmalla vuosina 1930 – 1939

1930-luvulla Yleisradiolla oli Lahden suurasema ja äänentallennuslaitteet. Saksassa katsottiin telkkaria Berliinin 1936 kesäolympialaisten aikaan. ”Millä tavoin Yleisradio voisi palvella kaukana kotimaastaan asuvia kansalaisiamme” kysyi Helsingin Sanomat 10.03.1935 ja käynnisti keskustelun kauas kuuluvan lyhytaaltolähettimen tarpeellisuudesta Suomessa. Sitä odotellessa Suomi lähetti ohjelmia Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin Natsi-Saksan Deutscher Kurzwellensenderin kautta.

Tampereen uusi yleisradioasema valmistui Pyynikin näkötorniin

Tampereen uusi yleisradioasema valmistui Pyynikin näkötorniin. Suomen Sosialidemokraatti 02.03.1930 uutisoi: ”Tampereen uusi, Pyynikille rakennettu radioasema on nyt valmistunut ja aloittaa lähetyksensä tänään sunnuntaina. Klo 9 lähetetään jumalanpalvelus Tampereen tuomiokirkosta, klo 18 tuomari Y. Raevuori puhuu uuden aseman käytäntöönottamisesta ja klo 19 radioidaan Tampereen tuomiokirkossa pidettävä vesperjumalanpalvelus. Muu sunnuntaiohjelma on yleisradio-ohjelmaa”. Antennimasto rakennettiin näkötornin läheisyyteen siellä nykyisinkin seisovan maston kohdalle.

Klikkaa ja lue lisää …

Radion historiaa Suomessa vuosina 1946 – 1950

Yleisradion Kuopion studion ohjelmapäällikkö Kauko Tolonen haastattelee Kuopion kaupungintalolla paikallisen ohjelmalautakunnan puheenjohtajaa, lehtori Kurt Enwaldia. Kuva Yle Elävä Arkisto.

Toisen maailmansodan jälkeisessä maailmassa oli pulaa lähes kaikesta, jopa sähköstä. Suomessa radiolähetyksiä vähennettin sähköpulan vuoksi. Pieniä ilon aiheitakin oli sillä alueradio saivat omat väliaikamerkit ja lyhytaaltolähetykset oli kuultu jopa Australiassa.

Helsingin yleisradioasema oli ajoittain radiomajakkana valvontakomission lentokoneita varten. Yleisradion teknillinen komitea tutki ULA-aaltoja ja sellainenkin ihme kuin lankaradio, aloitettiin koeluonteisena Helsingissä. 1940-luvun lopulla herättiin näköradion lumoon, televisio teki tuloaan.

Klikkaa ja lue lisää …