ULA, Ultralyhyet aallot

ULA on lyhenne ultralyhyistä radioaalloista (Ultralyhyet aallot).

Ultralyhyet aallot esiteltiin Suomessa 1930-luvun alussa. Yleisradio-lehti 29/1931 kirjoitti seikkaperäisesti saksalaisen Telefunkenin suorittamista kokeista ja saaduista tuloksista, mutta toisen maailmansodan läheisyys ja sota vei ULA-tekniikan sotatantereille.

Suomi seurasi tiiviisti saksalaisten ULA-kokeita ja vuonna 1951 Yleisradion teknillinen neuvottelukunta laati suunitelman kuunteluolosuhteiden ja yleisradioverkoston kehittämiseksi.

Kun ULA-lähetykset saapuivat Suomeen

Portable transistor radio with car-aerial socket (transistor radio)

Kuvittele tilanne: Radiosi rätisee ja suhisee, ja suosikkiohjelmasi katoaa häiriöäänten sekaan. Onneksi nykyään radio kuuluu lähes kaikkialla kirkkaasti ja selkeästi. Mutta näin ei suinkaan ollut aina! Ennen vanhaan radiota kuunneltiin pääosin keskipitkillä aalloilla (AM), ja niiden äänenlaatu jätti usein toivomisen varaa. Sähkölaitteet ja muut häiriöt pilasivat kuuntelunautinnon, ja joskus radiosta kuului vain kohinaa.

Onneksi 1950-luvulla Suomeen alkoi saapua uusi, mullistava tekniikka: ULA-lähetykset, eli tutummin FM-radio. Tämä oli suuri harppaus eteenpäin, sillä ULA lupasi ”luonnonmukaisen ja häiriöttömän äänen” – jotain, mitä monet olivat vain unelmoineet. Mutta uuden teknologian käyttöönotto ei ollut ihan yksinkertaista. Se vaati valtavia investointeja ja monenlaista suunnittelua. Miten tämä uusi radioaika sitten alkoi, ja mitä haasteita sen mukanaan toi?

Klikkaa ja lue lisää …

Radion historiaa Suomessa ja maailmalla vuosina 1930 – 1939

1930-luvulla Yleisradiolla oli Lahden suurasema ja äänentallennuslaitteet. Saksassa katsottiin telkkaria Berliinin 1936 kesäolympialaisten aikaan. ”Millä tavoin Yleisradio voisi palvella kaukana kotimaastaan asuvia kansalaisiamme” kysyi Helsingin Sanomat 10.03.1935 ja käynnisti keskustelun kauas kuuluvan lyhytaaltolähettimen tarpeellisuudesta Suomessa. Sitä odotellessa Suomi lähetti ohjelmia Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin Natsi-Saksan Deutscher Kurzwellensenderin kautta.

Tampereen uusi yleisradioasema valmistui Pyynikin näkötorniin

Tampereen uusi yleisradioasema valmistui Pyynikin näkötorniin. Suomen Sosialidemokraatti 02.03.1930 uutisoi: ”Tampereen uusi, Pyynikille rakennettu radioasema on nyt valmistunut ja aloittaa lähetyksensä tänään sunnuntaina. Klo 9 lähetetään jumalanpalvelus Tampereen tuomiokirkosta, klo 18 tuomari Y. Raevuori puhuu uuden aseman käytäntöönottamisesta ja klo 19 radioidaan Tampereen tuomiokirkossa pidettävä vesperjumalanpalvelus. Muu sunnuntaiohjelma on yleisradio-ohjelmaa”. Antennimasto rakennettiin näkötornin läheisyyteen siellä nykyisinkin seisovan maston kohdalle.

Klikkaa ja lue lisää …

Radion historiaa Suomessa vuosina 1946 – 1950

Yleisradion Kuopion studion ohjelmapäällikkö Kauko Tolonen haastattelee Kuopion kaupungintalolla paikallisen ohjelmalautakunnan puheenjohtajaa, lehtori Kurt Enwaldia. Kuva Yle Elävä Arkisto.

Toisen maailmansodan jälkeisessä maailmassa oli pulaa lähes kaikesta, jopa sähköstä. Suomessa radiolähetyksiä vähennettin sähköpulan vuoksi. Pieniä ilon aiheitakin oli sillä alueradio saivat omat väliaikamerkit ja lyhytaaltolähetykset oli kuultu jopa Australiassa.

Helsingin yleisradioasema oli ajoittain radiomajakkana valvontakomission lentokoneita varten. Yleisradion teknillinen komitea tutki ULA-aaltoja ja sellainenkin ihme kuin lankaradio, aloitettiin koeluonteisena Helsingissä. 1940-luvun lopulla herättiin näköradion lumoon, televisio teki tuloaan.

Klikkaa ja lue lisää …