Kun radiokärpänen puraisi: Radion syntyvaiheet Suomessa ja maailmalla 1914 – 1929
Lähdetään matkalle radion alkuaikoihin, tutustutaan sen ihmeisiin, niihin kaukoyhteyksiin jotka yhdistivät maat ja kansat.
1920-luvun radioluvan kolme eri muotoa.
Vastaanottimen kuuntelulupa (Radiolupa): Jokaisen radionostajan oli haettava posti- ja lennätinhallitukselta lupa radion omistamiseen ja kuuntelemiseen.
Luvan mukana maksettiin vuotuinen maksu, joka toimi nykyisen Yle-veron ja entisen television tarkastusmaksun edeltäjänä.
Lähetyslupa radioyhdistyksille ja amatööreille: Ennen Yleisradion verkoston valmistumista 1920-luvun puolivälissä eri kaupunkien radioyhdistykset (esim. Tampereella, Helsingissä, Turussa ja Pietarsaarella) hakivat lähetyslupia omille paikallisasemilleen.
Radiotekniikan nopean levittäytymisen vuoksi säädettiin Suomen ensimmäinen varsinainen radiolaki (1927). Laki määräsi, että kaikkien radiolaitteiden hallussapito ja käyttö vaativat valtion myöntämän luvan.
Lähdetään matkalle radion alkuaikoihin, tutustutaan sen ihmeisiin, niihin kaukoyhteyksiin jotka yhdistivät maat ja kansat.
Porin radioyhdistys ja Porin Radio perustettiin vuonna 1925 Vilho Helavan ja muiden pioneerien toimesta. Pori oli radion edelläkävijä aloittaen suorat jumalanpalvelukset ja jäätiedotukset jo ennen Yleisradiota.