Avaa hakemisto
Table of Contents
Lyhytaaltolähetysten alkutaipaleita
1920-luvulla radiolähetykset rajoittuivat vielä lähialueille. Vuonna 1928 Lahteen valmistunut voimakastehoinen asema kuului jo ympäri Suomen ja jopa ulkomaille saakka.
MW-alue
Porin radion ja Porin radioyhdistyksen historiaa
Porin radioyhdistys ja Porin Radio perustettiin vuonna 1925 Vilho Helavan ja muiden pioneerien toimesta. Pori oli radion edelläkävijä aloittaen suorat jumalanpalvelukset ja jäätiedotukset jo ennen Yleisradiota.
Radiola – ensimmäinen mainosrahoitteinen radioasema Suomessa
Tutustu Radiolan tarinaan – Suomen ensimmäinen mainosrahoitteinen radioasema aloitti lähetyksensä Helsingin Hakaniemessä vuonna 1924.
Tampereen Radio – Suomen ensimmäinen säännöllisiä yleisradiolähetyksiä lähettänyt radioasema
Tutustu Tampereen Radioon, Suomen ensimmäiseen säännöllisiä yleisradiolähetyksiä lähettäneeseen asemaan.
Propagandasotaa, magnetofoneja ja salaisia taajuuksia – Miten radio muutti Suomea ja maailmaa 1930-luvulla
Avaa Hakemisto
1930-luvulla Yleisradiolla oli Lahden suurasema ja äänentallennuslaitteet. Saksassa katsottiin telkkaria Berliinin 1936 kesäolympialaisten aikaan. ”Millä tavoin Yleisradio voisi palvella kaukana kotimaastaan asuvia kansalaisiamme” kysyi Helsingin Sanomat 10.03.1935 ja käynnisti keskustelun kauas kuuluvan lyhytaaltolähettimen tarpeellisuudesta Suomessa. Sitä odotellessa Suomi lähetti ohjelmia Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin Natsi-Saksan Deutscher Kurzwellensenderin kautta.
Silloin kun Madrid kuului Nilsiässä: Näin Suomi kuunteli maailmaa ennen internetiä
Klikkaa tästä hakemistoon
Hakemisto
Ulkomaisten radioasemien kuuntelu alkoi jo 1920-luvulla ennen Suomen Yleisradion aikaa. Radiotekniikasta kiinnostuneet rakensivat itselleen ja muille yksinkertaisia vastaanottimia, joilla saattoi kuunnella paikallisen aseman lisäksi myös ulkomaisia asemia.
Kun Suomi viritti korvansa Eurooppaan
1920-luvun alussa toimi Suomessa kymmenenkunta yksityistä radioasemaa. Niistä vain varakkaimmat kykenivät lähettämään muutaman tunnin päivässä, koska lähettimet, niiden varaosat ja sähkö olivat kalliita. Nämä yksityiset radioasemat toimivat suurimmissa kaupungeissa ja kuuluivat usein vain muutamia kymmenien kilometrien alueella. Syystäkin radiokuuntelijoiden katseet kääntyivät ulkomaisten asemien suuntaan.
Radiokuuntelijoiden Radio-lehti julkaisi ajankohtaisia luetteloita ulkomaisista radioasemista. Heinäkuussa 1924 ilmestynyt luettelo sisälsi yli 40 kuultavissa olevaa asemaa ympäri Eurooppaa.
Matti Asikaisen äänittämiä ulkomaisia radioasemia 1960-luvulta
Astu ajassa taakse ja uppoudu historian pyörteisiin! Radioharrastaja Matti Asikainen avaa arkistojaan ja tarjoaa sinulle ainutlaatuisen mahdollisuuden kuunnella historiallisia radiolähetyksiä. Tarjolla mm. John Glennin avaruuslento ja Kennedyn kuoleman hetket: Kuule, miten maailma reagoi.
”Kaikki näytteet ovat jostain vuosien 1960 – 1965 väliltä ja nauhoitetut Geloso-nauhurilla omatekoisella putkivastanottimella kuunnelluista lähetyksistä. Vastaanottimessa oli yksi lyhytaaltoalue 11 – 50 m. Antennina toimi 15 metrin lanka-antenni Oulun Domus Botnican toisen kerroksen huoneeni ikkunasta ravintolasiiven katolle”, sanoo DX- ja kaukokuuntelijaharrastaja Matti Asikainen.
Olavi Malisen äänittämiä ulkomaisia radioasemia 1990- ja 2000-luvulta
Olavi Malisen radioäänityksiä 1990- ja 2000-luvulta mm. Lahden pitkäaaltoaseman viimeinen lähetys, YLE 558 kHz, BBC ja muuta mielenkiintoista.
Sensuuria, lottia ja salaisia lentomajakoita: Radion historiaa Suomessa ja maailmalla vuosina 1940 – 1945
Talvi- ja jatkosodassa Yleisradio tiedotti, oli rintamalla ja toimi myös radiomajakkana saksalaisille lentokoneille. Huonolaatuinen sähkö ja asemiin kohdistuneet pommitukset aiheuttavat lähetyskatkoja. Radioaalloilla käytiin radiosotaa. Kävi jopa niinkin, että saksalainen lentokone katkaisi Pietarsaaren aseman antennin.
Radion historiaa Suomessa vuosina 1946 – 1950
Toisen maailmansodan jälkeisessä maailmassa oli pulaa lähes kaikesta, jopa sähköstä. Suomessa radiolähetyksiä vähennettin sähköpulan vuoksi. Pieniä ilon aiheitakin oli sillä alueradio saivat omat väliaikamerkit ja lyhytaaltolähetykset oli kuultu jopa Australiassa.
Helsingin yleisradioasema oli ajoittain radiomajakkana valvontakomission lentokoneita varten. Yleisradion teknillinen komitea tutki ULA-aaltoja ja sellainenkin ihme kuin lankaradio, aloitettiin koeluonteisena Helsingissä. 1940-luvun lopulla herättiin näköradion lumoon, televisio teki tuloaan.
Mielenkiintoisia ulkomaisia radioasemia 1980-2000-luvulta
Olen kerännyt tälle sivulle muutamia mielenkiintoisia radioasemia, joihin törmäsin lyhytaaltokuuntelijana vuosien 1979 – 2002 aikana. Tuolloin radion lyhytaaltotaajuuksilta saattoi yhden illan aika kuulla asemia kymmenistä maista. Kulttuurin, musiikin ja puheen runsautta riitti jokaiselle kuuntelukerralle.