Eurajoen radioasema

“Jotta Porin-Rauman seuduille rakennettavan televisioaseman näkyvyysalue tulisi mahdollisimman tehokkaasti hyödyksi, valittiin (televisio)aseman sijoituspaikaksi Eurajoki, joka sijaitsee suurin piirtein Porin ja Rauman keskivälillä. Asemalle rakennettiin Jyväskylä-tyyppinen asemarakennus, josta käytännössä on saatu hyvät kokemukset. Riittävän näkyvyysalueen saamiseksi on asemalle pystytetty 320 m masto

Aseman säteilyteho on 20 kW, joka häiriöitten välttämiseksi on rajoitettu Ruotsin suuntaan 1 kW:ksi. Asema aloitti toimintansa 20.12.1964 kanavalla 11”, kertoo Yleisradio vuosikertomus vuodelta 1964.

Porin radion ja Porin radioyhdistyksen historiaa

Suomen Kuvalehden mukaan Leo Lindell lähetti 6.1.1923 Suomen ensimmäisen yleisen radiokonsertin Nuorten Voiman Liiton talvipäivillä Helsingissä. Ohjelma sisälsi gramofonimusiikkia. Tosiasiassa Lindell teki ensilähetyksen vuotta aiemmin Turussa. Kuva Museovirasto.

Suomen Kuvalehden mukaan Leo Lindell lähetti 6.1.1923 Suomen ensimmäisen yleisen radiokonsertin Nuorten Voiman Liiton talvipäivillä Helsingissä. Ohjelma sisälsi gramofonimusiikkia. Tosiasiassa Lindell teki ensilähetyksen vuotta aiemmin Turussa. Kuva Museovirasto.
Suomen Kuvalehden mukaan Leo Lindell lähetti 6.1.1923 Suomen ensimmäisen yleisen radiokonsertin Nuorten Voiman Liiton talvipäivillä Helsingissä. Ohjelma sisälsi gramofonimusiikkia. Tosiasiassa Lindell teki ensilähetyksen vuotta aiemmin Turussa. Kuva Museovirasto.

Maailman ensimmäinen yleisradioasema, KDKA, aloitti säännölliset lähetyksensä Pittsburghissa Yhdysvalloissa 2. marraskuuta 1920. Tästä eteenpäin radio alkoi nopeasti levitä, ja jo vuoden 1921 lopulla ranskalainen Radio Tour Eiffel aloitti säännölliset lähetyksensä Euroopassa. Pian tämän jälkeen radiotaajuudet alkoivat täyttyä uusista asemista ympäri Eurooppaa.

Suomessa radion kehitys sai vauhtia turkulaisen Leo Lindellin toiminnasta. Hän järjesti Suomen ensimmäisen julkisen radiokonsertin Nuoren Voiman Liiton (NVL) vuosikokouksen yhteydessä järjestetyillä radioharrastajien messuilla 6.–8. tammikuuta 1922. Lindellin esimerkki inspiroi tamperelaista Arvi Hauvosta, joka perusti Suomen ensimmäisen radioaseman, Tampereen Radion, vuonna 1923.

Samaan aikaan Porissa radioamatööri ja teknikko Vilho Helava (ent. Helin, radioamatöörikutsulla OH1NT) kiinnostui tästä uudesta teknologiasta. Hän alkoi omalla radiolähettimellään lähettää puhetta ja äänilevymusiikkia.

Klikkaa ja lue lisää …

Kun ULA-lähetykset saapuivat Suomeen

Portable transistor radio with car-aerial socket (transistor radio)

Kuvittele tilanne: Radiosi rätisee ja suhisee, ja suosikkiohjelmasi katoaa häiriöäänten sekaan. Onneksi nykyään radio kuuluu lähes kaikkialla kirkkaasti ja selkeästi. Mutta näin ei suinkaan ollut aina! Ennen vanhaan radiota kuunneltiin pääosin keskipitkillä aalloilla (AM), ja niiden äänenlaatu jätti usein toivomisen varaa. Sähkölaitteet ja muut häiriöt pilasivat kuuntelunautinnon, ja joskus radiosta kuului vain kohinaa.

Onneksi 1950-luvulla Suomeen alkoi saapua uusi, mullistava tekniikka: ULA-lähetykset, eli tutummin FM-radio. Tämä oli suuri harppaus eteenpäin, sillä ULA lupasi ”luonnonmukaisen ja häiriöttömän äänen” – jotain, mitä monet olivat vain unelmoineet. Mutta uuden teknologian käyttöönotto ei ollut ihan yksinkertaista. Se vaati valtavia investointeja ja monenlaista suunnittelua. Miten tämä uusi radioaika sitten alkoi, ja mitä haasteita sen mukanaan toi? Lähdetään matkalle ULA-radion alkuvaiheisiin Suomessa.

Klikkaa ja lue lisää …