Porin lyhytaaltoasema yhdisti suomalaiset ympäri maapallon, ulkosuomalaiset ja niiden lapset, suomalaiset merimiehet ja YK-joukotkin.

Vuosina 1922 - 1926 Suomessa toimi lukuisia pieniä yksityisiä paikallisradioita. Mitä oli radio ennen Yleisradiota?

1930-luvulla Yleisradiolla oli Lahden suurasema ja äänentallennuslaitteet "Millä tavoin Yleisradio voisi palvella kaukana kotimaastaan asuvia kansalaisiamme" kysyi Helsingin Sanomat 10.03.1935 ja käynnisti keskustelun lyhytaaltolähettimen tarpeellisuudesta.

Ulkomaisten radioasemien kuuntelu alkoi jo 1920-luvulla ennen Suomen Yleisradion aikaa. Radiotekniikasta kiinnostuneet rakensivat itselleen ja muille yksinkertaisia vastaanottimia, joilla saattoi kuunnella paikallisen aseman lisäksi myös ulkomaisia asemia.

Yleisradion tv-historian ensimmäisiä vuosia vuoteen 1962 saakka. Vuoden 1955 pienistä suunnitelmista käynnistyi mittava urakka. Helsingin olympiastadionin tornin tv-asema aloitti virityskuva- ja äänilevylähetyksensä helmikuussa 1957. Siitä kolmen vuoden kuluttua TV-lähetyksiä nähtiinkin lähes koko etelä-Suomessa..

Tallinnan laitamilla seisova masto on muisto kylmän sodan radiosodasta. Se on osa neuvostoliittolaista radiohäirintäasemaa, jolla häirittiin läntisiä radioasemia.

Radio oli mukana jälleenrakennuksessa, keräyksissä mutta myös sotatoimissa. Talvi- ja jatkosodassa radio tiedotti, oli rintamalla ja toimi myös radiomajakkana lentokoneille. Kävi jopa niinkin, että saksalainen lentokone katkaisi Pietarsaaren aseman antennin.

Matti Asikaisen äänittämiä ulkomaisia radioasemia 1960-luvulta mm. radiohäirintää, presidentti Kennedyn kuolema, John Glennin avaruuslento ja Voice of America Jazz hour.

Olavi Malisen radioäänityksiä 1990- ja 2000-luvulta mm. Lahden pitkäaaltoaseman viimeinen lähetys, YLE 558 kHz, BBC ja muuta mielenkiintoista.

Vuonna 1925 porilainen radioamatööri Vilho Helava kokeili radiolähetyksiä. Siitä syntyi Porin Radio jonka ensilähetys oli 18.3.1925. Runsasta vuotta myöhemmin asema oli osa Yleisradiota.

ULA-lähetykset saapuivat Suomeen pienin mutta vakain askelin. "Luonnonmukainen ja häiriötön ääni" kiinnosti varmasti kaikkia, mutta koko Suomen kattavan radiolähetinketjun rakentaminen oli kallista ja aikaa vievää. Myös ongelmia oli matkassa...

Toisen maailmansodan jälkeisessä maailmassa oli pulaa lähes kaikesta, jopa sähköstä. Suomessa radiolähetyksiä vähennettin sähköpulan vuoksi. Pieniä ilon aiheitakin oli sillä alueradio saivat omat väliaikamerkit ja lyhytaaltolähetykset oli kuultu jopa Australiassa.